Sekundos (filosofi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sekundos (100-luku jaa.) oli antiikin kreikkalainen kyyniseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Sekundos eli Ateenassa ja hänet tunnettiin siitä, että hän oli tehnyt hiljaisuuslupauksen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekundos tunnetaan pelkästään tuntemattoman kirjoittajan 100- tai 200-luvulla kirjoittamasta Sekundoksen elämästä,[1] joka on säilynyt nykyaikoihin. Kerrotaan, että Sekundos lähetettiin jo pienenä pois kotoa opiskelemaan. Aikuisena hän päätti koetella sitä väittämää, että kaikki naiset ovat huoria. Niinpä hän palasi kotiin pukeutuneena pitkähiuksiseksi ja pitkäpartaiseksi kyynikkofilosofiksi, ja taivutteli äitinsä, joka ei tunnistanut häntä, makaamaan kanssaan rahasta. Vietettyään yön äitinsä kanssa kuitenkaan koskematta tähän, hän kertoi tälle, kuka oli. Hänen äitinsä hirtti itsensä häpeissään. Sekundos syytti omaa kieltään onnettomuudestaan, ja vannoi olevansa loppuelämänsä hiljaa. Tämän vuoksi häntä on pidetty myös pythagoralaisena filosofina, koska pythagoralaisilla oli tapana vaatia oppilailta viiden vuoden hiljaisuutta mielen kouluttamiseksi.

Keisari Hadrianuksen kerrotaan määränneen Sekundoksen luokseen kuultuaan tämän vannomasta valasta, ja uhanneen teloituttaa tämän, jos tämä ei puhuisi. Sekundos kieltäytyi puhumasta. Hadrianus kuitenkin heltyi eikä surmauttanut miestä. Sekundos suostui kuitenkin vastaamaan kahteenkymmeneen kysymykseen kirjoittamalla vastaukset vahataululle.

Kysymykset ja vastaukset on esitetty myös säilyneessä tekstissä. Sekundos antaa lyhyitä vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin ”mikä on kaikkeus?”, ”mikä on jumala?” ja ”mitä on kauneus?”. Tyypillinen vastaus on Sekundoksen vastaus seitsemänteentoista kysymykseen, ”mitä on köyhyys?”; Sekundos vastasi:

»Hyvä asia jota vihataan, terveyden äiti, este nautinnoille, huoleton elämäntapa, omistus josta on vaikea hankkiutua eroon, keksintöjen opettaja, viisauden löytäjä, toimi jota kukaan ei kadehdi, määräämätön omaisuus, kauppatavara vailla hintaa, voitto jota ei lasketa rahassa, omistus johon ilmiantajat eivät sekaannu, epäilmeinen hyvä onni, hyvä onni vailla huolta.[1]»

On mahdotota sanoa, minkä verran Sekundoksen tarinassa on totuutta. Esitetyt kysymykset ja vastaukset ovat vain eräs esimerkki vastaavan tyyppisistä nykyaikaan säilyneistä kokoelmista, joihin kuuluu muun muassa samanlainen keskustelu Hadrianuksen ja Epiktetoksen välillä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Perry, B.: ”Secundus: The Silent Philosopher”. Teoksessa Hansen, W.: Anthology of Ancient Greek Popular Literature. Indiana University Press, 1998.
  2. Altercatio Hadriani Augusti et Epicteti philosophi.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perry, Ben Edwin: Secundus, the silent philosopher. The Greek Life of Secundus, critically edited and restored so far as possible, together with translations of the Greek and Oriental versions, the Latin and Oriental texts, and a study of the tradition. Philological monographs 22. Ithaca, N Y.: American Philological Association; distributed for the Association by the Cornell University Press, 1964.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Secundus the Silent