Herakleios (filosofi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herakleios (muinaiskreikaksi Ἡράκλειος; 300-luku) oli antiikin kreikkalainen kyyniseen koulukuntaan kuulunut filosofi, jota vastaan keisari Julianus Apostata kirjoitti seitsemännen puheensa.[1][2][3][4]

Julianus kertoo, kuinka Herakleios esitti hänen edessään allegorisen faabelin, jossa Herakleios otti itselleen Juppiterin osan ja antoi keisarille Panin osan. Vaikka Julianus loukkaantui faabelista ja siitä, miten epäkunnioittavasti Herakleios mainitsi jumalat, keisari pysyi silti vaiti, koska pelkäsi muutoin vaikuttavansa vainoharhaiselta. Kohtaaminen sattui Konstantinopolissa.[3]

Julianus kirjoitti myöhemmin pitkän esityksensä selittääkseen, että kyynikon tulisi olla kaiken teeskentelyn ja petoksen vihollinen, eikä sepitellä faabeleita; ja mikäli kyynikko sepittää faabeleita, niiden tulisi olla vakavia, opettavaisia ja uskonnollisia.

Meille on säilynyt tietoa myös toisesta tapauksesta, jossa Herakleios uhmasi usurpaattori Procopiusta, joka oli Julianuksen sukulainen.[5] Tämä on saattanut tapahtua silloin, kun Procopius pyrki (ja lopulta epäonnistui) valtaamaan Rooman valtakunnan Julianuksen seuraajan Jovianuksen kuoltua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Julianus: Puhe 7: Kyynikko Herakleiokselle.
  2. Eunapios: fr. 18.
  3. a b Libanios: Puheet XVII.16, XVIII.157.
  4. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 402. Osa II. Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio.
  5. Eunapios: fr. 31, Müller.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Heraclius the Cynic