Saattaja Aura II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saattaja Aura II
Alustyyppi Saattaja
Miehistö 41
Telakka Motala Mekaniska Werkstad Ab, Lindholmens Werkstad, Göteborg
Valmistumisvuosi 1884
Käyttöönotto Suomen merivoimille 1939
Poistettu käytöstä Oman syvyyspommin räjähdykseen 13. tammikuuta 1940
Mitat
Uppouma 466 tonnia
Pituus 51,5 m
Leveys 7,8 m
Syväys 3,2 m
Nopeus 12 solmua
Toimintasäde -
Voimanlähde
Koneisto -
Teho -
Aseistus
Aseistus 1 × 75 mm
1 × 20 mm Madsen
1 × konekivääri
syvyyspomminheitin

Saattaja Aura II (aiemmin Halland, Bore II, Seagull ja Aura) oli Suomen merivoimissa palvellut saattaja.

Höyrylaivaosakeyhtiö Bore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus palveli ensimmäisinä vuosinaan Höyrylaiva osakeyhtiö Boren matkustaja-aluksena Göteborgin ja Lyypekin välillä nimellä Halland. Alus oli 1928 peruskorjattavana Finnbodan telakalla Tukholmassa, minkä jälkeen se nimettiin uudelleen Bore II:ksi. Alus asetettiin matkustajaliikenteeseen välille Helsinki-Tukholma. Aluksella oli 61 matkustajapaikkaa hyteissä.

Alus joutui 1929 telakalle Crichton-Vulcanin Turun telakalle, mistä palattuaan se myytiin 1930. Uusi omistaja Hans von Rettig teki aluksesta huvipurren ja nimesi aluksen Seagulliksi.[1]

Suomen merivoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus lahjoitettiin 1936 Tasavallan presidentille Svinhufvudille huvialukseksi ja se nimettiin Auraksi. Alus liitettiin 1939 Suomen merivoimiin saattajaksi nimellä Aura II. Aluksen päällikkönä sodassa oli luutnantti Esra Terä. Aura II upposi 13. tammikuuta 1940 Ahvenanmerellä ollessaan suojaamassa saattuetta. Sen syvyyspommi räjähti heittimeensä, kun alus oli jahtaamassa neuvostoliittolaista sukellusvenettä Shtsh 324:ta. 26 miehistön jäsentä menehtyi ja vain 15 selvisi hengissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 92. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
  • Lodenius, Erik: Meren avara työkenttä - Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897-1972. Suom. Pohjansalo, Jorma. Helsinki: omakustanne, 1972.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]