Såg-Djupträsket
| Såg-Djupträsket | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Luulajan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Kvarnånin valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Forsträskbäcken |
| Laskujoki |
Forsträskån Västiträsketiin |
| Järvinumero | SE734088-178189 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 42,1 m mpy. [1] |
| Pituus | 2,4 km [2] |
| Leveys | 1,64 km [2] |
| Rantaviiva | 9,238 km [1] |
| Pinta-ala | 1,104 km² [1] |
| Valuma-alue | 76,62 km² [3] |
| Saaria | 3 |
 Såg-Djupträsket |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Såg-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Såg-Djupträsket on 2,4 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 110 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Se sijaitsee yli kaksi kilometriä Niemisuannosta (Niemisel) pohjoiseen. Se on muodostunut itäpuolisen ylänköalueen ja eteläpuolisten mäkien taakse ja sen lasku-uoma alkaa niiden välisessä laaksossa. Järven rannassa on ympäristön epätasaisuuden vuoksi niemiä ja pitkiä lahtia. Keskellä järveä sen yli kurkottaa Sundnäsudden, joka jakaa järven pohjois- ja eteläosiin. Pohjoisosan keskellä on Killingholmen, joka on pieni metsäsaari. Sen pohjoispuolella kurkottaa järvelle Skärhalsudden, jonka eri puolille jäävät Bakre Skärhalsviken ja Hitre Skärhalsviken. Niemeä vastapäätä sijaitsee Forsviken, johon Forsträskbäcken laskee vetensä. Järven eteläosassa järvessä on kaksi lahtea. Lounaasstan työntyy haarautuva lahti, jonka lahdenpohjukat ovat Norviken ja Krokkölviken. Kaakkoon työntyy lyhyempi lahti Lommen, jossa sijaitsee järven luusua. Ainoa autolla kuljettava tie seuraa järven itärantaa, jonka jyrkintä rinnettä kutsutaan nimellä Klinten. Sekä Skärhalsenin että kylän Fredrikaforsin asutus keskittyvät tien varteen. Fredrikaforsin kylää viljellään vielä.[2][1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rantoja kiertää kartoissa havaittava ylempi historiallinen ranta tai jopa muinaisranta. Se näkyy selvästi karttapalvelujen viistavarjokartoissa eroosioherkillä rannoilla. Ylärannan sijainti vastaa 1–2 metrin vedenpinnan laskua ja se voi johtua useasta asiasta. Eräs syy järvenlaskulle olisi lasku-uomassa harjoitettu sahaustoiminta, joka on vaatinut vesivoimaa. Sahalle on saatu pitempi toimintakausi, jos vettä on voinut laskea jokeen kauemmin. Järvenlaskun todellinen syy on kuitenkin vielä arvailun varassa.[a]
Såg-Djupträsketistä laskevassa uomassa kuohuaa Fredrikaforsen. Kartanon omistaja Jonas Meldercreutz Meldersteinin kartanosta rakensi 1700-luvulla koskeen vesivoimalla toimivan pajan, jossa toimi kaksi voimavasaraa samanaikaiseksi. Pajassa tuotettiin esimerkiksi rautanauloja. Kosken nimi on sama kuin Meldercreutzin vaimolla.[b]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (33,0 %), turve (40,2 %) ja kallioalue (0,5 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Södra Storbergetin suojelualue (Södra Storbergets naturreservat, 79 hehtaaria) sijaitsee parin kilometrin päässä järvestä Storbergetin etelärinteillä, jotka kuuluvat järven valuma-alueeseen. Alue on kivikkoista mäntymetsää, jota kosteammat kuusimetsiköt läikittävät. Metsä on syntynyt 1800-luvun puolivälissä sattuneen laajan metsäpalon jälkeen. Täällä viihtyy harvinainen nahkuri, joka on kolmisenttinen kovakuoriainen ja joka elää mäntypuun paljaalla pinnalla. Maaperän ravintorikkaus ilmenee kasvistossa, joka sisältää käenkaalin, lillukan ja korpi-imarteen. Männiköt voivat kohota 30 metriin asti. Storbergetin huipun ympäristössä voi löytää koralliorakkaita.[4]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Såg-Djupträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Kvarnånin sivujoen valuma-alueeseen [5]. Kvarnånin valuma-alueen pinta-ala on noin 134 neliökilometriä (km²), joka on noin 3 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Kvarnånin keskivirtaama (MQ) sen joensuussa on 1,9 m³/s [6][7]. Järvi on valuma-alueen pääuoman läpivirtausjärvi ja luusuassa sen valuma-alueen pinta-ala on 76,62 km². Järven keskivirtaaman arvioidaan olevan 0,73 m³/s [c]. Järven omaa lähialuetta on vain 4,93 km², joten suuri osa virtaamasta johtuu pääuoman vesistä.[3][7][8]
Kartan mukaan järven lähialueelta laskee järveen vain yksi puro Långtjärnenista. Se sijaitsee Klösberget-vuorella 103 metriä mpy. Sen lasku-uomalla Långtjärnbäckenin pudotus on kilometrin matkalla noin 60 metriä. Såg-Djupträsketin lasku-uoma alkaa Lommenista Forsträskån nimisenä. Varsin lyhyellä matkalla joki kokee 18 metrin pudotuksen. Se yhtyy pian koillisesta tulevaan Ronningsbäckeniin ja ne laskevat yhdessä heti Lillträsketiin. Siitä eteenpäin jokea kutsutaan nimellä Börståniksi. Se laskee rannoiltaan suuresti soistuneeseen Västiträsketiin ja siitä alkaa lyhyt Rånejoen sivujoki Kvarnån. Se yhtyy Rånejokeen Niemisuannon kirkonkylässä (Niemisel). Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][3]
Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ylempi järvenranta on havaittu Intenetin Lantvärketin-karvapalvelussa toiminnolla ”Terängskuggning”
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kvarnån (Norrbotten).
- ↑ Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 28.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Såg-Djupträsketin järvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Såg-Djupträsket (SE734088-178189) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 28.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 28.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kvarnån (SE733779-178167) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 28.11.2020 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niemisel (historiaa) (ruotsiksi)
- Ek, Kjell: Byggde och gårdsdokumentation från 1700-talet till nu tid (ruotsiksi)
- Meldercreutz (ruotsiksi)
- Kulturmiljö vid Norrbottens museum (ruotsiksi)