Korpi-imarre

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korpi-imarre
Phegopteris connectilis AT.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Pteridopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Nevaimarrekasvit Thelypteridaceae
Suku: Korpi-imarteet Phegopteris
Laji: connectilis
Kaksiosainen nimi
Phegopteris connectilis
(Michx.) Watt
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Korpi-imarre Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Korpi-imarre Commonsissa

Korpi-imarre (Phegopteris connectilis syn. P. polypodioides, Thelypteris phegopteris, Lastrea phegopteris, Dryopteris phegopteris) on pienehkö saniainen, joka muodostaa kosteisiin paikkoihin yhtenäisiä kasvustoja. Lajia tavataan laajalti Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Korpi-imarre on yleinen myös Suomessa.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpi-imarre C.A.M. Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora (1917–1926)
Korpi-imarre.

Korpi-imarteen maavarsi on vaakasuora, pitkä ja nysty- tai karvasuomuinen. Lehdet kasvavat yksittäin. Lehden ruoti on 10–50 cm pitkä, eli 1–2 kertaa lehden lavan pituinen. Lehden kolmiomaisen puikea lapa on viisto tai melkein vaakasuora, tyvestä parilehdykkäinen mutta muuten pariosainen. Lehdykät ovat tasasoukkia, pariliuskaisia, ehyt- tai hammaslaitaisia ja alta karvaisia. Alin lehdykkäpari on tavallisesti hieman erillään ylemmistä, lehdykät ovat kääntyneet "viiksimäisesti" taaksepäin. Lehtilavan alla olevat itiöpesäkeryhmät ovat katesuomuttomia. Suomessa korpi-imarteen itiöt kypsyvät heinä-elokuussa.[1][2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpi-imarre kasvaa koko Euroopassa Pyreneiltä itään mantereen eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinnäisyysalue jatkuu laikuttaisena läpi Venäjän havumetsävyöhykkeen Siperiaan, Kiinaan ja Japaniin asti. Pohjois-Amerikan mantereella lajia tavataan Alaskassa, sekä Yhdysvaltain ja Kanadan itä- ja länsiosissa.[3] Suomessa korpi-imarre on yleinen koko maassa. Runsaslukuisin laji on Keski- ja Itä-Suomessa.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpi-imarre kasvaa rehevissä, kosteissa paikoissa kuten puronvarsikorvissa, ruoho- ja lehtokorvissa, lehtomaisissa metsissä sekä myös märillä ja varjoisilla kallioseinämillä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 48.
  2. Boreal forest: Northern Beech Fern Viitattu 26.9.2011.
  3. Den virtuella floran: Hultbräken Viitattu 26.9.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Korpi-imarteen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 26.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]