Ruanda-malli
Ruanda-malli tarkoittaa suunniteltua järjestelyä, jossa ihmiset, jotka hakevat turvapaikkaa jostakin EU-maasta, lähetettäisiin johonkin EU:n ulkopuoliseen maahan, kuten Ruandaan, ja turvapaikanhaku käsiteltäisiin kokonaisuudessaan siellä. Jos he saavat myönteisen päätöksen turvapaikasta, he jäävät asumaan Ruandaan. Jos he saavat kielteisen päätöksen, Ruanda vastaa heidän palautuksestaan lähtömaahan.[1]
Tällaista järjestelyä on ajanut Yhdistynyt kuningaskunta.[1] Vuonna 2023 noin 160 000 ihmistä odotti Yhdistyneessä kuningaskunnassa päätöstä turvapaikastaan ja 27 000 henkeä lisää tuli venepakolaisina.[2] Tästä joukosta enimmillään muutamia tuhansia lähetettäisiin vuosittain Ruandaan.[2] Sunakin hallituksen mukaan Ruanda-lennot toimisivat pelotteena maahan pyrkijöille ja ihmissalakuljettajille,[2] koska olisi mahdollista, että he tulisivatkin passitetuiksi tuhansien kilometrien päähän sieltä, minne heidän oli tarkoitus päästä.[3] Ensimmäinen sopimus Britannian ja Ruandan välillä tehtiin Boris Johnsonin pääministerikaudella vuonna 2022.[2] Suunnitelma on pysynyt hengissä kolmen pääministerin ja neljän sisäministerin virkakausien ajan[4]. Britannia on maksanut järjestelystä Ruandalle 280 miljoonaa euroa ja aikoo maksaa vielä 58 miljoonaa euroa lisää yhteistyön nimissä.[2] Valtion tarkastusvirasto (National Audit Office) on laskenut, että Sunakin suunnitelman toteuttaminen maksaisi 1,8 miljoonaa puntaa jokaista Ruandaan karkotettavaa pakolaista kohti ensimmäisten 300 ihmisen kohdalta[4]. Vaikka Ruandaan ei lähetettäisi ketään, Sunak on sitoutunut maksamaan Ruandalle 370 miljoonaa puntaa viiden vuoden aikana[4]. Ruanda on puolestaan luvannut ottaa vastaan viiden vuoden aikana tuhat turvapaikanhakijaa[3]. Vielä tammikuuhun 2024 mennessä Britanniasta ei ole lähetetty Ruandaan yhtäkään turvapaikanhakijaa.[1] Kesäkuussa 2022, kun ensimmäistä koneellista turvapaikanhakijoita oltiin lennättämässä Ruandaan, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin keskeytti suunnitelman täytäntöönpanon.[1] 2023 marraskuussa Britannian korkein oikeus linjasi, että Ruanda-malli on laiton, sillä on olemassa riski, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita palautetaan Ruandasta lähtömaihinsa tai muuhun turvattomaan maahan väärin perustein.[1][2] Tuomareiden mukaan turvallinen voi olla vain sellainen maa, joka on liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen.[3] Ratkaisuksi pääministeri Rishi Sunak pyrki julistamaan Ruandan turvalliseksi maaksi lainsäädännön keinoin ja peruuttamalla Britannian sitoumukset Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja kansainväliseen pakolaissopimukseen.[2] Hallituksen lakiesitys siirtolaisten lähettämisestä Ruandaan läpäisi parlamentin käsittelyt, joten lakiesitys hyväksytään ja kuningas Charlesin on määrä vahvistaa se laiksi[5]. Useat kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin ilmoittaneet ryhtyvänsä vastatoimiin, mikä viivästyttänee ihmisten lennättämistä Ruandaan[5].
Britannia ei ole ensimmäinen maa, jonka kanssa Ruanda on sopinut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Samanlaista mallia sovelsi aiemmin Israel. Israeliin oli tullut eritrealaisia ja sudanilaisia turvapaikanhakijoita, joita pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui ”laittomiksi soluttautujiksi”. Israel alkoi lähettää heitä salaa Ruandaan vuonna 2014. Ruandassa osa heistä katosi jäljettömiin. Osan Ruanda työnsi Ugandaan. Osa pyrki ja pääsi ihmissalakuljettajien avulla Eurooppaan. Ruandaan jääneitä turvapaikanhakijoita pidettiin vankiloissa ja kidutettiin. Israel lakkautti ohjelman vuonna 2018.[3]
Useat EU-maat ovat olleet kiinnostuneita Britannian mallin mukaisesta järjestelystä.[1] Tanska on pitänyt esillä muiden muassa sellaista vaihtoehtoa, että hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneet sijoitettaisiin Ruandan kaltaisiin kolmansiin maihin odottamaan palautusta.[1] Tanskalla oli asiasta sopimuskin Ruandan kanssa, mutta suunnitelma ei ole edennyt.[1] Itävalta puolestaan on pohtinut mallia, jossa turvapaikanhakijat lennätettäisiin EU:n ulkopuoliseen maahan turvapaikkaprosessin ajaksi, mutta myönteinen päätös sallisi heidän palata Itävaltaan.[1] Italia ja EU:n ulkopuolella oleva Albania ovat tehneet sopimuksen, jonka nojalla Italiaan tulevia turvapaikanhakijoita voitaisiin siirtää Albaniassa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin.[1]
Suomessa Orpon hallitus on nostanut yhdeksi tavoitteekseen turvapaikanhaun ulkoistamisen EU:n ulkopuolisiin maihin[3]. Pääministeri Petteri Orpo on kuitenkin kiistänyt, että kyse olisi Ruanda-mallista.[3] Helsingin yliopiston EuroStorie-huippuyksikön tutkijatohtori Matti Välimäen mukaan Orpo haluaa ottaa etäisyyttä termiin ”Ruanda-malli”, koska se on saanut kovaa kansainvälistä kritiikkiä.[3] Ruanda-mallia on kritisoinut mm. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.[1]
EU-komission edustaja linjasi marraskuussa 2023, että turvapaikanhaun ulkoistaminen Ruanda-mallin tapaan ei ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollista.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Maahanmuutto | Suomen hallitus haluaa ulkoistaa turvapaikanhaun EU:n ulkopuolelle Helsingin Sanomat. 31.1.2024. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ a b c d e f g Turvapaikanhakijoiden lennätys Ruandaan toteutuu – lue, mistä lakialoitteessa on kysymys Yle Uutiset. 12.12.2023. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ a b c d e f g Leena Sharma: Britannian kahden vuoden sekoilu osoittaa ”Ruanda-mallin” ongelmat Suomenkuvalehti.fi. 13.2.2024. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Rajeev Syal, Rajeev Syal Home affairs editor: Rwanda plan to cost UK £1.8m for each asylum seeker, figures show The Guardian. 1.3.2024. Viitattu 23.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ruanda-lakiesitys läpi Britannian parlamentissa Yle Uutiset. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024.