Rigasche Rundschau
Rigasche Rundschau oli Riiassa vuosina 1867–1939 ilmestynyt saksankielinen sanomalehti.
Baltische Monatsschriftin toimittajien vuonna 1867 perustama lehti ilmestyi aluksi kahdesti viikossa nimellä Zeitung für Stadt und Land. Sen julkaisijana toimi vuodesta 1882 lähtien Richard Ruetz ja vuodesta 1915 hänen poikansa Alfred Ruetz. Lehti sai nimen Rigasche Rundschau vuonna 1894.[1]
Linjaltaan liberaalin lehden tärkein kilpailija oli konservatiivinen Rigasche Zeitung. Sen levikki oli 2 700 kappaletta vuonna 1875 ja ylitti ensimmäiseen maailmansotaan mennessä 10 000:n rajan. Saksankielinen lehdistö kiellettiin Venäjällä vuonna 1915, jolloin Rigasche Rundschaun korvasi vastaava venäjänkielinen lehti Rižskoje obozrenije. Jälkimmäinen lakkasi saksalaisten miehitettyä Riian vuonna 1917.[1]
Rigasche Rundschau alkoi ilmestyä uudelleen heinäkuussa 1919. Se oli maailmansotien välisenä aikana Baltian suurin ja tärkein saksankielinen lehti, jota luettiin Latvian lisäksi myös Virossa, Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa. Lehteä rahoittivat Weimarin tasavalta ja Natsi-Saksa, ja sen levikki oli 15 000–20 000 kappaletta.[1]
Lehti kannatti Latvian kansallisten vähemmistöjen kulttuuriautonomiaa, ja sen toimituskuntaan kuului monia baltiansaksalaisia kulttuurihenkilöitä. Heistä tunnetuin oli päätoimittajana vuosina 1919–1933 työskennellyt liberaali Paul Schiemann, joka toimi myös Baltiansaksalaisen demokraattisen puolueen kansanedustajana. Vuodesta 1933 lähtien Rigasche Rundschau myötäili Hitlerin Saksaa ja kansallissosialisteja. Lehti lakkasi joulukuussa 1939, kun baltiansaksalaiset siirrettiin Saksaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Rigasche Rundschau Nacionālā enciklopēdija. Viitattu 21.11.2023. (latviaksi)