Readymade

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marcel Duchamp (R. Mutt), Suihkulähde, 1917.

Readymade (myös engl. ready-made tai found object, ransk. object trouvé) tai valmisesine on taiteen tekemisessä käytetty tekniikka, jossa teoksessa käytetään joko kokonaan tai osittain löydettyjä, valmiiksi tehtyjä esineitä. Valmisesine on yleensä jotain muuta kuin taidetta varten valmistettu esine, joka esitetään taideteoksena.[1]

Ranskankielisen käsitteen object trouvé otti käyttöön Marcel Duchamp vuosina 1914-1921. Hän valitsi ja signeerasi muun muassa lumilapion, kamman ja wc-altaan. Hän myös muunsi toisinaan readymadeja (joita kutsuttiin joskus avustetuiksi readymadeiksi), joista kuuluisin on kuva maalauksesta Mona Lisa, jolle Duchamp piirsi viikset.[1]

Readymade eilen ja tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duchamp ja dada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa on käytetty ainakin vuodesta 1915 alkaen tavallisista esivalmistetuista esineistä. Duchamp lainasi sanan vaateteollisuudesta asuessaan New Yorkissa.[2]

Readymade-sanaa voidaan käyttää myös rajoitetusti käsittämään vain Marcel Duchampin tekemiä töitä ja erityisesti vuosina 1913-1921 tehtyjä teoksia. Duchamp näki mielessään readymaden esteettisesti provokatiivisen teon tuotteena, joka kyseenalaisti itse taiteen merkityksen. Duchampin mukaan taiteilijan readymaden valintaa ei pitäisi ohjata esineen kauneus, vaan hänen välinpitämättömyytensä sitä kohtaan. Siihen voi päästä myös valitsemalla sattuman kautta, esimerkiksi punnitsemalla sen paino tai määrittelemällä aika ennakolta.[2]

Duchampin keksintöä voi suhteuttaa yleisempään kiinnostukseen koneiden kuvista, esimerkiksi futurismiin ja varsinkin kubismiin, joka painottaa maalausta sinänsä ja varsinkin kollaasin käyttöä olemassa olevista materiaaleista. Myös Guillaume Apollinairen runous, joka tarttui jokapäiväisen elämän lainauksiin, vaikutti Duchampiin.[2]

Tunnetun Duchampin teos on pisoaari, jonka nimi on Suihkulähde (1917, josta on useita myöhemmin tehtyjä replikoita). Sitä kutsutaan joskus avustetuksi readymadeksi, koska taiteilija puuttui teokseen signeeraamalla se pseudonyymillä R. Mutt.[2] Duchamp selosti teoksen teorian avantgardelehdesä The Blind Man:

»Sillä, tekikö Mr. Mutt suihkulähteen omin käsin vai ei, ei ole mitään merkitystä. Hän VALITSI sen. Hän otti elämässä tavallisen esineen ja asetti sen siten, että sen käytön merkitys katosi uuden nimen ja näkökulman alle, sekä loi tuolle esineelle uuden ajatuksen.[3]»

Myös dadaan yhdistetyt muut taiteilijat tekivät readymadeja, kuten Duchampin ystävä Morton Schamberg, Francis Picabia ja erityisesti Man Ray. Man Rayn onnistunein tämän tyyppinen työ oli Lahja/Objekti (1921), joka koostuu silitysraudasta, johon on kiinnitetty rivi nauloja. Man Rayn ja Duchampin objekteja esitettiin 1930-luvulla myös surrealistien näyttelyissä, mutta surrealistit olivat yleensä kiinnostuneempia henkilökohtaisista pakkomielteistään kuin teosten kumpuksellisista mahdollisuuksista.[2]

1950-luvulta pop-taiteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duchampin mielestä ideat olivat parempia kuin puhtaasti visuaaliset vaikutelmat. Tätä ajatusta alkoivat kehittää Robert Rauschenberg ja Jasper Johns 1950-luvulla. He tekivät esineisiin liittyviä töitä, joita readymade-teokset innostivat.

Duchampin ajatusta välinpitämättömyydestä seurasivat Andy Warhol ja muut pop-taiteilijat. He omaksuivat teoksiinsa reproduktioon perustuvat kaupalliset painomateriaalit ja pakkaukset. Warholin Brillo Boxes (1964) eivät kuitenkaan olleet täysin readymadeja, vaan käsin tehtyjä replikoita oikeista esineistä. Myös 1960- ja 70-luvulla suositut multippelit olivat koneellisesti tehtyjen esineiden jäljitelmiä.[2]

Uusrealisteista installaatioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusrealistien ryhmästä esimerkiksi Arman ja Daniel Spoerri käyttivät valmisesineitä teoksissaan ja Piero Manzoni keskittyi valinnan tekemisen aktiin. Käsitetaiteen puitteissa 1970- ja 1980-luvuilla esiteltiin readymadeja, kuten myös Arte poveran puitteissa. Valmisesineitä käyttivät teoksissaan muun muassa englantilaiset kuvanveistäjät Tony Cragg ja Bill Woodrow.[2] Myös installaation yleistyminen nykytaiteen keinona suosii erilaisten esineiden käyttöä osana teosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Michael Delahunt: readymade or ready-made ArtLex. Michael Delahunt. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Mathew Gale: Ready-made The Collection, Art Terms. 2009. The Museum of Modern Art/Oxford University Press. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
  3. Readymade Tate Collection, Glossary. Tate. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)

Valmisesineitä käyttäviä taiteilijoita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Readymade.


Yhdistelmätekniikat
Cobra museum 3.jpg Assemblaasi Atlas and Hercules supporting Wikipedia 350ko.jpg Fotomontaasi Wu Family Shrine chariots and horses.jpg Frottage I.K. Bonset 001.jpg Kollaasi Fontaine Duchamp.jpg Readymade FrankVagnoneBricolageSculpture.jpg Bricolage