Pyöreälehtikihokki
Sivulta puuttuu | Pyöreälehtikihokki | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Drosera rotundifolia L., 1753 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Pyöreälehtikihokki Wikispeciesissä |
Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) on Suomessakin kasvava kihokkeihin kuuluva lihansyöjäkasvi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Pyöreälehtikihokki kasvaa ruusukkeena maata vasten. Sen vaaleanvihreissä lehdissä kasvaa punaisia nuppineulan muotoisia nystykarvoja. Niistä erottuu vienosti hunajalle tuoksuvaa liimamaista ainetta. Vaatimattomat kukat aukeavat vain lyhyeksi aikaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Pyöreälehtikihokkia tavataan sekä Pohjois-Euroopassa, Siperiassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa että Uudessa Guineassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Pyöreälehtikihokkia tavataan soilla. Se pyydystää karvoillaan hyönteisiä, mutta ottaa ravintoa myös juurillaan. Hyönteisravinto on silti arvokas ravinnonlisä muuten niukkaravinteisilla soilla.
Kihokkisulkasen (Buckleria paludum) toukat käyttävät pyöreälehtikihokkia ravinnokseen[1].
[muokkaa] Käyttö
Kihokista on tehty yskänrohtoja, ja sitä kerätään edelleen ammattimaisesti lääketeollisuuden tarpeisiin,.[2] Alkemistit yrittivät käyttää niitä kullan valmistukseen. [3]
