Lihansyöjäkasvi
Wikipedia
Lihansyöjäkasvit ovat kasveja, jotka saalistavat pieniä hyönteisiä tai muita eläimiä ravinnoksi.
Lihansyöjäkasvit elävät luonnossa vähäravinteisessa maaperässä (yleisimmin soilla), mistä johtuen niiden on pitänyt kehittää uudenlaisia tapoja saadakseen ravinteita. Lihansyöjäkasvit saalistavat pienhyönteisiä, mutta suurimmat Nepenthes-lajit ovat saalistaneet myös piennisäkkäitä. Lihansyöjäkasvit elävät kuitenkin suurimmaksi osaksi normaalilla yhteyttämisellä, saalistus on vain lisäkeino saada ravintoa. Lihansyöjäkasveja kasvaa ympäri maailman aina Australiasta Euroopan pohjoisimpiin maihin, Suomi mukaan lukien.
Lihansyöjäkasveilla on kahdenlaisia ansoja: aktiivisia ja passiivisia. Aktiiviset liikkuvat saaliin saatuaan (esimerkkinä Dionaea muscipula eli kärpäsloukku). Passiiviset taas vain odottelevat saalista.
Suomessa lihansyöjäkasveja kasvaa kolmea eri sukua: vesiherneitä (Utricularia), yökönlehtiä (Pinguicula) sekä kihokkeja (Drosera). Maailmalla lihansyöjäkasviheimoja ovat Bromeliaceae, Byblidaceae, Cephalotaceae, Dioncophyllaceae, Droseraceae, Drosophyllaceae, Lentibulariaceae, Martyniaceae, Nepenthaceae, Roridulaceae ja Sarraceniaceae.
[muokkaa] Lähteet
