Punainen tähti (järjestö)
Punainen tähti (ransk. L'Etoile rouge) oli Punaisen ristin kaltainen kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena oli varustaa hevoshoitoambulansseja ja kouluttaa vapaaehtoista henkilökuntaa sodanaikaisen eläinlääkintähuollon avuksi. Vuonna 1914 perustetun järjestön kotipaikka oli Geneve. Toimintaan osallistujat olivat pääasiassa naisia, joita kutsuttiin tähtisisariksi. Järjestö käytti merkkinään punaista viisisakaraista tähteä, jossa oli tunnuslause Inter arma misericordia, armeliaisuutta sodassa.[1][2]
Ensimmäisen maailmansodan aikana järjestö toimi tehokkaasti useassa maassa. Ruotsin Punainen tähti lähetti hevoshoitoambulanssin Suomeen 1918 ja useita ambulansseja 1940. Ruotsin järjestö muutti 1941 nimensä Ruotsin Siniseksi tähdeksi ja toimi vielä rauhankin aikana.[1][2] Suomen talvisodassa järjestön punainen tähti -tunnus herätti hämmennystä, koska se yhdistettiin Neuvostoliiton puna-armeijan samankaltaiseen tunnukseen. Vuonna 1917 perustettu Ruotsin järjestö perusti 1933 sairastallin Göteborgiin. Sairastalli joutui 1960-luvulla muuttamaan ja samoihin aikoihin perustettiin Sinisen tähden eläinsairaalan säätiö (ruots. Stiftelsen Blå Stjärnans Djursjukhus), jonka ylläpitämästä eläinsairaalasta tuli 1997 alue-eläinsairaala, jollaisia Ruotsissa on nykyään neljä. Sinisen tähden eläinsairaalassa on 180 työntekijää ja 37 000 eläinten käyntikertaa vuodessa.[3]
Suomen punainen tähti perustettiin 1918 ja sen hevoshoitoambulanssit osallistuivat Viron vapaussotaan, Aunuksen retkelle ja Inkeriläisten kansannousuun. Suomessa oli koulutettuja tähtisisaria 82 vuonna 1935.[1] Suomen järjestö ei toiminut enää toisen maailmansodan aikana.[2]
Suomen senaatti vahvisti yhdistyksen säännöt 1918. Yhdistyksen tarkoituksena oli suojata ja hoitaa sodan takia kärsimään joutuvia hevosia ja muita kotieläimiä. Sodan aikana yhdistys alistui sotilasviranomaisten määräyksiin ja rauhan aikana toimi yhteistyössä heidän kanssaan. Yhdistyksen keskushallitus toimi Helsingissä ja sitä avustivat muualle maahan perustetut piirihallitukset. Keskushallituksen ja piirihallitusten jäsenillä oli oikeus käyttää Suomen armeijan päähinettä, johon oli kokardin tilalle kiinnitetty yhdistyksen viisisakarainen merkki, ja pitämään samaa merkkiä vasemmassa hihassaan. Yhdistyksen palveluskunta (tähtisisaret) saivat pukeutua samalla tavoin sodan aikana ja rauhan aikana palvelustehtäviään suorittaessaan. Suomen punaisen tähden keskushallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi everstiluutnantti Torsten Forstén.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Iso tietosanakirja. Osa 10, palsta 594, hakusana punainen tähti. Helsinki: Otava, 1936.
- ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja. Osa 6, palsta 1623, hakusana punainen tähti. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Blå Stjärnans Djursjukhus Blå Stjärnans Djursjukhus. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Tietosanakirja. Osa 11, palsta 1167, hakusana Suomen punainen tähti. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1922. Tietosanakirjan verkkoversio (viitattu 31.12.2015).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Punanen Tähti -yhdistyksen säännöt 1918 (wikiaineistossa).