Pueblo-kulttuuri

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Spruce Tree House -kalliopueblo Mesa Verdessä.
Anasazi- eli pueblokulttuurin alue kartalla Lounais-USA:ssa.

Pueblokulttuuri oli Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluneiden anasazi-intiaanien luoma yhdyskuntakulttuuri, jossa rakennettiin savitiilistä monihuoneisia asuintaloja, puebloja. Kulttuuri kukoisti noin 700-1300. Nämä talot tehtiin kivistä ja savitiilistä. Kussakin suurpueblossa oli muutamia satoja huoneita ja noin tuhat asukasta. Neliskulmaisten asuinhuoneiden lisäksi puebloissa oli pyöreitä kokoontumishuoneita, kivoja. Uskotaan yhtenäisten monen talon pueblorakennelmien syntyneen suojaksi vihollisia vastaan. Suurten pueblojen lisäksi on löydetty yksittäisiä taloja. Pueblorakennelmia tehtiin puolustussyistä monesti kallionjyrkänteissä oleviin luolamaisiin syvennyksiin.

Pueblovaiheen elämäntapa kehittyi aikaisemmasta korintekijöiden kulttuurista. Vakituisesti Puebloissa asuneet anasazi-intiaanit harjoittivat maissinviljelyä.

Pueblokulttuurin keskus oli Utahin, Coloradon, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden kulmauksessa niin kutsutun Neljän nurkan alueella. Mesa Verde ja Chacon kanjoni olivat merkittäviä keskuksia. Chacon laaksossa saattoi asua parheimmillaan jopa 6000 ihmistä eri keskuksissa[1].

Puebloja rakentaneet intiaanit olivat etnisesti hajanainen ryhmä. Pueblokulttuuriin liitetään ainakin hopi- ja zuñi-, keres- ja jemez- ja tano-intiaanit.

Espanja]laisten tulon aikoihin alueella asui noin 50 000 anasazi-intiaanien jälkeläistä yli sadassa pueblossa. Nykyään on jäljellä 25 puebloa, joista tunnetuimmat ovat Taos, Acoma, Hopi ja Zuni.

1100-luvulta alkaen puebloalueelle rakennettiin entistä enemmän linnoitusmaisia asumuksia, mikä viittaa levottomuuteen. Samoihin aikoihin alueelle ilmestyi toistuva paheneva kuivuus.

Pueblokulttuurin huomattava taantuminen 1300-luvun alussa saattaa liittyä kuivuuteen tai vieraiden heimojen hyökkäyksiin.

Pueblointiaanit joutuivat kokemaan kovia 1500- ja 1600-luvuilla espanjalaisten saavuttua. Espanjalaiset orjuuttivat intiaanit, tartuttivat heihin tappavia kulkutauteja ja eivät siirtokuntien harvaväkisyyden takia pystyneet suojelemaan puebloja vihamielisiä ryösteleviä, väkivaltaisia apacheja vastaan. Sen takia pueblointiaanit nousivat kapinaan 1600-luvun lopulla surmeten 400 espanjalaista. Alussa menestyksekäs kapina luhistui muun muassa sisäisiin riitaisuuksiin ja espanjalaisten voimakkeeseen vastahyökkäykseen. Mutta sen jälkeen pueblointiaanien asema helpottui, ja he taistelivat espanjalaisten kanssa yhdessä maahan tunkeutuvia heimoja, mm comancheja ja apacheja vataan. Myöhemmin Yhdysvallat liitti itseensä anasazi-intiaanien muinaisen asuma-alueen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yhteiskunta, uskomukset ja elinkeinot

Puebloissa asuvat ihmiset elivät muun muassa maissin, pavun ja kurpitsan kasvatuksella sekä metsästämällä ja luonnonvaraisia kasveja keräillen[2]. Riiastana olivat muun muassa peurat ja jänikset. Pyöreässä osin maanalaisessa kiva:ssa, seremoniahuoneessa, oli maahan kaivettu reikä sipapu, josta henkien uskottiin tulevan. Ihmiset olivat muuten keskenään melko tasa-arvoisia, mutta papit ohjasivat yhteisön toimintaa. Joskus 1200-luvulla puebloalueella levisi varsinkin länteen voimakkaisiin henkiin liittyvä kachinakultti, joka levisi Etelä-Meksikon vaikutteiden pohjalta.

Pueblointiaanien uskonnon ja yhteiskunnan piirteet lienevät olleen olemassa jo kauan ennen espanjalaisten tuloa. Uskomukset ja rituaalit säätelivät pitkälti pueblointiaanien elämää. Jumalina palvottiin aurinkoa ja eri maissilejien suojelushenkiä, joita palvottiin säännöllisesti vuosikierron mukana toistuvin juhlin. Uskontoon liittyi tanssimista, naamioitam, hiekkaan tehtyjä kuvioita ja taikaesineillä. Osa uskonnollisista riiteistä oli salasia kiva-huoneessa tehtäviä. Intianit uskoivat, että riiteillä varmistettiin ihmisten toimeentulo, esimerkiksi jumalien pelloille antama sade ja pyrittiin parantamaan sairaita. Puebloissa oli uskonnollisten puolisalaisten seurojen lisäksi metsästäjien ja soturien seuroja. Kuolleet haudattiin tavallismmin maahan, mutta saatettiin polttohaudatakin. Yhteiskunta oli melko tasa-arvoinen pappien valta-asemaa lukuunottamatta.

Pueblot eivät olleet yhtä sotaisia kuin idempänä Pohjois-Amerikan mantereella asuneet intiaanit, mutta saattoivat käydä sotaretkillä kostoksi hyökkäyksistä tai vallatakseen viljelymaata. Miehet ja naiset tekivät yhtä lailla viljelytöitä. Bumerangia, joka ei palannut lähettäjälleen, käytettiin metsästyksessä. Yksi pueblokylä oli heimon kokoinen, mutta kielellisesti samantyyppisllä lähikylillä oli yhteishenkeä. Naisten hallitsema suku oli merkittävä yhtsiskunnan elementti. Vaatteita tehtiin puuvillasta.

Pueblokulttuuri lienee ollut etnisesti hajanainen. Alueella asuu nykyäänkin useita eri kansanryhmiä. Eroa oli varsinkin itäisten Rio Granden seudun ja läntisten pueblointiaanien välillä[3]. Myös ajan mukanna tapahtui melkoisia muutoksie eri tavalla eri alueilla.

Lännessä papit määräsivät uskonnollisista ja yhteiskunnan asioista, vaikkei varsinaista päällikköä ollutkaan. Vaikka miespappi ohjasi yhteiskuntaa, naiset omistivat maan. Yhteiskunta oli jakautunut kahteen sukuklaaniin, jossa suku laskettiin äidin puolelta, ja jotka hoitivat tiettyjä tehtäviä yhteiskunnassa. Lännessä papin tehtävä periytyi tietyissä suvuissa. Idempänänä klaanien merkitys oli vähäinen tai niitä ei ollut, ja niiden sijasta oli niin kutsuttuja vastakkaisryhmiä, jotka nimettiin vaikkapa kesän ja talven mukaan. Siellä varsinaisen papin lisäksi oli erikseen sotapäällikkö[4], jotka ainakin joskus laskettiin isän mukaan


[muokkaa] Pueblokulttuuri

Cliff Palace

Pueblojen, suurten kennomaisten huonerykelmien rakentaminen liittyy anasazi-kulttuuriin. Muita alueen intiaanikulttuureja olivat Cochise-kulttuuri, Mogollon ja Hohokam sekä Fremont. Pueblokulttuurilla oli monta edeltäjää. Yhdysvaltojen lounaisosassa kehittyi metsästäjien ja myöhemmin keräilijoiden kaudella Cochise-kulttuuri n. 9000/5000 eaa.-200 jaa., joka noin 3500-1500 siirtyi Chihuahua-vaiheeseen ja 1500 - 200 eaa. ehkä hieman kiinteämmin asuvaan San Pedro -vaiheeseen. Cochise-kulttuurista kehittyi Mogollon ja Hohokam, Mogollonista anasazi eli pueblo. Lähialueiden kulttuureja olivat Patayan ja Fremont.

Pueblokulttuuri jakautui alueittain muun muassa Virginin, Kayentan, Mesa Verden, Chacon ja Rio Granden osioihin, joiden rakennukset ja koristelut erosivat ainakin jonkin verran toisistaan[5].

Pueblolokulttuuri oli laajimmillaan noin vuonna 1100, jolloin se ulottui pohjoisesta New Mexicosta luoteiseen Arizonaan asti. Pueblokulttuuri hävisi luhistuessaan varsinkin pohjoisesta ja itäisestä New Mexicosta, mutta myös luoteisesta Arizonastakin.

[muokkaa] Anasazin varhainen historia ja korintekijät

Korintekijöiden kori.

Maissin viljely lienee keksitty Pohjois-Amerikassa 3000-750 eaa. Tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Varhaisimmat Neljän nurkan asukkaat, korintekijät vuodesta 185 eaa. asuivat puoliksi maanalaisissa, pyöreissä taloissa, joiden halkaisija oli 3-8 metriä. He käyttivät metsästykseen atlatlia, puista heittokeihästä, koska jousta ja nuolta ei oltu keksitty. Tämä vaihe pohjautunee hyvin vanhaan traditioon, joka on peräisin Amerikkaan muuttaneilta intiaaneilta. Koreja tehtiin säilytykseen ja jopa keittämiseen: kuumilla kivillä jotka upotettiin koriin.

[muokkaa] Kiihtyvä kehitys

Noin 450 alettiin valmistaa keramiikkaa ja mahdollisesti käyttää jousta ja nuolia. Noin 490 ilmasto muuttui kosteammaksi ja maanviljelylle suotuisaksi.[6]

Elettiin korintekijät III eli "muuntunut korintekijä" -vaihetta, jolloin imettiin vaikutteita alueen muista kulttuureista, kuten Mogollonista. Tänä kautena kehitys meni nopeasti eteenpäin, maissinviljely vakiintui ja samoin jousi ja nuoli. Tältä ajalta on löydetty talo, joka oli neliömäinen ja puoliksi maan alla. Siihen liittyi ympyrämäinen varasto maanalaisella käytävällä.

[muokkaa] Pueblojen synty

Pueblo Bonito, Chacon suuri talo.

Mesa Verden ensimmäiset kokonaan maanpäälliset rakennukset tehtiin vuoden 700 tienoilla[7]. Toisin kuin korintekijöiden aikana, esiintyi kallonmuotojen muuntelua mikä viittaa useampaan kansanryhmään. Pueblo I joka oli alkuvaihe, kesti 700-950. Sinä aikana muuratuista suorakulmaisista huoneista kehittyi paikoitellen kyliä. Vuoteen 950 asti lähes kaikki Mesa Verden pueblorakennelmat olivat pöytävuoren päällä[8].

Pueblo II:n aikana keksittiin korvalliset saviruukut ja ensimmäiset Mesa Verden pueblot rakennettiin jyrkänteiden yläpuoliselle tasangolle noin 950. Talorykelmät kertovat jonkinlaisen järjestyneen yhteiskunnan synnystä. Väestö kasvoi valtavasti. Toisen pueblovaiheen aikana ilmestyi myös mesoamerikkalainen tapa muovailla päänluita.

Anasazikulttuurin alue laajeni noin vuoteen 1100 jaa. Noin 1150 kylät siirtyivät suojaisiin paikkoihin jyrkänteiden alle. Pueblo III alkoi noin 1130. Tällöin syntyivät ne meidän tuntemat mehiläiskennomaiset kerrostalot, jotka olivat olleet jopa 6–7-kerroksisia. Näihin aikoihin, noin 1150 puenloja alettiin rakentaa säännöllisesti kallionjyrkänetssä oleviin valtaviin luolamaisiin tai hyllymäisiin syvennyksiin[9]. Pueblojen rinnalla rakennettiin yhä myös vanhanaikaisia asuinkuoppia. Ainakin jotkut pueblot syntyivät nopeasti. Mesa verden Pueblo Aztec rakennettiin rakennuspuiden vuosirekneista päätelleen 1110-1124, pääosin 1111-1115. Vuonna 1110 sinne saapui ensimmäine siirtolaisaalto, joka alkoi rakentaa puebloa. Seuraavana vuonna paikalle saapui enemmän siirtilaisa, ja puolet pueblosta oli valmiina. Kolmas aalto saapui vuonna 115.[10]. Pueblossa oli maanpinnalal 221 huonetta, 1. kerroksessa 110 ja 3. kerroksessa 12, yhteensä 352 huonetta, joka saattaa merkitä jopa 352 asukasta. Pueblo Aztec hylättiin jo 1130.

Talojen liittäminen yhteen saattaa johtua puolustautumistarpeesta — monia puebloja onkin kallionjyrkänteen alla ylävällä paikallä. Useita puebloja on löydetty kallionjyrkänteissä olevista luolamaisista syvennyksitä, jonne on hankala päästä. Näihin aikoihin oli Mesoamerikassakin levotonta, kun sinne saapui nahuatlia puhuvia heimoja pohjoisesta. 1100-1200 rakennettiin lähielueille torneja (torreones) kivestä Gallinajoen tähelle ja tyypillisempiä kuoppataloja ja maan päällisä taloja. Tämä Gallinan kulttuuri siirtyi pohjoiseen, kun ilmeisesti pueblointiaanit hyökkäsivät sen asumusten kimppuun tappaen raa'asti talojen puolustajia ja ajaen loput pakoon. Chacon kanjonissa kukoisti 950-1300 jaa. noin 125 suunniteltua pientä kaupunkia, joita yhdistivät tiet. Monet olivat D:n muotoisia kuten Pueblo Bonito, jossa oli 800 huonetta ja 1200 asukasta. Tämä pueblo oli alaltaan yli hehtaarin.

Noin vuonna 1200 suuri osa puebloista autioitui, syyksi on arveltu vihollisen hyökkäystä tai ilmaston kuivumisesta johtuvaa eroosiota. Näihin aikoihin noin 1150 jaa. alkoi Amerikassa laaja kuivuus, jonka arvellaan autioittaneen Etelä-Amerikan Tiwanakunkin. Pueblojen perimätieto väittää sateenjumalan hylänneen alueen. Neljän nurkan elueen veden- ja lumentulo muuttui epäsäännöllisemmäksi kuin pohjoisten ja itäisten seutujen. Syynä pohjoisen puebloalueen autioitumiseen on voinut olla myös etelään syntyneiden uusien kesksuten vetovoima. Etelässä näyttää syntyneen uusia uskonnollisa ja poliittisia liikkeitä, lääketieteeseen ja sotaan liittyviä yhdistyksiä ja suuria keksuksia[11]. Mutta Rio Granden alue ja Coloradon laakion eteläreuna jatkoivat ennallaan. Pueblo Azteciin saapui muita kuin alkuperäisä asukkaita asumaan noin vuosiksi 1220.1260.

Samoihin aikoihin Mesoamerikassa tapahtui voimakkaita muutoksia. Pueblot jatkoivat vielä Rio Granden laaksossa, Pecosissa sekä hopi- ja zuni-alueilla. Tätä sanotaan Pueblo IV-kaudeksi.

[muokkaa] Pueblojen intiaanit espanjalaisten ja amerikkalaisten aikana

Espanjalaisen Coronado eteni pueblojen alueelle 1540-1541, ja fransiskaanimunkit alkoivat tehokkaasti käännyttää pueblointiaaneja 1620-luvulla. Espanjalaiset käyttivät pueblointiaaneja käytännössä maaorjina maatiloillaan ja muutenkin kohtelivat intiaaneja kaltoin. Espanjalaisia oli silti melko vähän, ja he eivät pystyneet auttamaan pueblointiaaneja, kun apachet tunkeutuivat pueblojen alueelle tappaen niiden väestön. Espanjalaisten tuomat taudit ja ankaran tuotteiden verotuksen sekä kuivuuden aiheuttama nälänhätä koetteli pueblojen asukkaita[12]. Pueblointiaanit kapinoivat hajanaisesti, mutta espanjalaiset kukistivat pienet paikalliset kapinat armotta yksi toisensa jälkeen. Kun monet erilliset kapinat menivät pieleen, pueblointianait neuvottelivat keskenään yhteisestä väkivaltaisesta kansannoususta ja aloittivat sen yhtä aikaa monilla alueilla vuonna 1680. Kapinaan liittyivät myös navajot ja jopa osa apacheistakin. Kapinaan nousseet intiaanit tappoivat parikymmentä pappia, pistivät kirkot palamaan ja ryöstivät ja hävittivät valkoisten omaisuuutta sekä tappoivat yhteensä noin 400 espanjalaista. Tällä kertaa kapinahenke eteni pueblointiaanien kannalta hyvin. Kaikki käännytetyt kapina-alueen pueblot käännytettiin takaisin. Muun muassa espanjalaisten keksus Santa Fe kukistui. Parin seuraavan vuoden aikana espanjalaset yrittivät taistellen kukistaa pueblokapinan, mutta pueblojen intiaanit löivät hyökkäykset takaisin. Pueblointiaanit olivat kuitenkin keskenään riitaisia, ja kapinaliikeen pääasiallinen johtaja Popé käyttäytyi pueblointiaanien keskuudessa diktaattorin tavoin tappaen vastustajajiaan pueblointiaanien parissa. Niinpä intiaanit alkoivat taistella keskenään, ja kapinaliitto hajota vuoden 1690 tienoilla. Espanjalaiset kukistivat pueblointiaanien kapinan veristen teistelujen tuloksena 1692-1694. Parin vuoden päästä alkanut uusi pueblokapina kukistui nopeasti. Tämä sota tappoi 30% pueblointiaaneista. Espanjalaisten tullessa pueblointiaaneja oli asunut noin 120 kylässä noin 100000, mutta vuonna 1696 noin 30 kylässä noin 24000. Sodasta oli pueblointiaaneille se hyöty, että espanjalaiset kohtelitat näitä sen jälkeen hieman kunnioittavammin. Espanjalaiset ja pueblot toimivatkin yhdessä yhä röyhkeämmin ryösteleviä comancheja, navajoja, kiowia, uteja ja apacheja vastaan, ja suurin osa pueblointiaaneista kääntyi uudestaan katolilaisiksi 1700-luvulla[13]. Yhdysvallat liitti pueblojen alueen itseensä 1840-luvulla, jota muutamat puebloheimot vastustivat. Vaikka pueblointiaanitkin kärsivät eurooppalaistan tultua huomattavia väkiluvun menetyksiä, he onnistuivat säilyttämään perinteistä kulttuuriaan ja maitaan huomattavasti enemmän kuin monet muut Yhdysvaltain intiaaniheimot.

[muokkaa] Pueblosanastoa

  • Kiva, pyöreä seremoniahuone.
  • Sipapu, kivassa oleva pyöreä rituaaline kolo.

[muokkaa] Pueblokaudet eli Pecosin luokitus

Pecosin luokitus jakaa Anasazi-pueblokulttuurin kehityksen eri vaiheisiin.

Kausi Milloin oli muuta
Arkaainen >8000-1200 eaa. 1500-1000 eaa. "Korintekijä I", vuodenaikojen mukaan liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat luultavasti kotamaisissa taloissa.
Varhainen korintekijä II n. 1200 eaa. - 50 jaa. "IIa", Asutusta luolissa ja leireissä vuodenaikojen mukaan, maissi , jauhinkiviä, ei keramiikkaa.
Myöhäinen korintekijä II 50 jaa. - 500 jaa. "IIb", varastokoreja ja osittain maahan kaivettuja taloja (engl. pithouse).

Merkkejä johdosta ja uskonnon harjoittamasta ihmisten ohjailusta, shamanistinen kultti, kivipiirroksia ja muuta kivitaidetta.
Korintekijä III n. 500 jaa. - 750 jaa. Maanviljelykyliä, joissa puoliksi maanalaisia pyöreitä taloja, joitain taloja kokonaan pinnalla.

Jonkin verran mustavalkoista maalattua keramiikkaa. Papujen viljely alkaa luultavasti Keski-Amerikan vaikutuksen takia. Keihäslinko, atlatl, korvautui jousella ja nuolella.
Pueblo I n. 750 - 900 jaa. Taloja pinnalla, kasvava väestötiheys ja pueblojen koko sekä organisaatio. Varastotaloja pinnalla, asuintaloja ja/tai seremoniataloja puoliksi maan alla, syvemmällä kuin korintekijäiden talot. Joillain alueilla suuria puebloja, esimerkiksi Doloresin laaksossa. Kastelukanavia ja veden varastointia. Suuria kyliä ja kivoja, kokoushuoneita, joiden koko jopa 20 m.
Pueblo II n. 900 - 1150 jaa. Chacon kanjonissa asui 1500-5000 ihmistä. Chacon vaikutus levisi laajalle. Leveitä teitä. Chacon kanjonin ympärillä vakiokaavan mukaan suunniteltuja asutuskeskuksia.
Pueblo III n. 1150 - 1350 jaa. Joillain alueilla suuria puebloja, joillain pieniä kyliä. Kallionjyrkänneasumuksia, joissa pyöreitä torneja. Ero Hohokamin ja pueblon välillä hämärtyi. Noin 1300 monet neljän nurkan alueen kylät hylättiin. 1276-1299 oli suuri kuivuus[14].

Noin 1250 jaa. Kayentan alueella alettiin rakentaa suuria kalliohyllykyliä[15].
Pueblo IV n. 1350 - 1600 jaa. Suuria, keskusaukion ympäröimiä puebloja, sosiaalisia konflikteja.
Pueblo V n. 1600 jaa. - nyt (Historiallinen pueblo)

[muokkaa] Pueblo-kulttuurin pääalueita

  • Chacon kanjoni luoteisessa New Mexicossa, mm Pueblo Bonito
  • Koillis-Arizonan Kayenta
  • Pohjoinen San Juan eli Mesa Verde Lounais-Coloradossa. Salmon Ruin ja Aztec Ruins, ovat Farmingtonin lähellä New Mexicon osavaltiossa.
  • Virginin lohko
  • Rio Granden lohko idässä
  • (Keski-Arizonan Wupatki)

100 km Chaco Canyonista etelään on pueblojen ryhmittymä, joista suurin "talo" on Kin Nizhoni.

[muokkaa] Kolmetoista historiallista puebloa vuonna 1600

Historialliset puebloheimot vuonn1 1600[16]

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muinainen pueblokulttuuri.


[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Ihmisen suku, kivikauden ihmiset, sivu 182 Chacon ilmiö
  2. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Brian M. Fagan, Otava Helsinki 2003, ISBN 951-1-18138-6, sivu 286
  3. ↑ Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, sivu 227
  4. ↑ Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, Gummerus 1994, Pentti Virrankoski, Luku Lounaisen ylängön intiaanit sivu 228
  5. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, sivu 88- Mitä tapahtui Anasazeille?
  6. ↑ http://www.mnsu.edu/emuseum/cultural/northamerica/anasazi.html
  7. ↑ Atlas of Ancient America, Michael Coe Elizabeth Benson Dean Snow, 1986sivu 75
  8. ↑ Atlas of Ancient America, sivu 75
  9. ↑ Atlas of Ancient America, sivu 75
  10. ↑ C. W. Ceram, intiaanien arvoitus, Luku Pueblo Aztecin nousu ja tuho
  11. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet. sivu 69
  12. ↑ Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, sivu 230
  13. ↑ Virrankoski,Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, sivu 232
  14. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, sivu 69
  15. ↑ America's Ancient Cities, Gene S. Stuart, Sivu 108
  16. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, sivu 69

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Ensimmäinen amerikkalainen - Intiaanien arvoitus, C.W.Ceram 1973
  • Atlas of Ancient America, Dean Snow ja muut
  • Ihmisen suku, Kivikauden ihmiset,Göran Burenhult. päätoimittaja, WSOY 1994, ISBN 951-0-18780-1


[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pueblo-kulttuuri
Henkilökohtaiset työkalut