Polyrrhenia
| Polyrrhenia | |
|---|---|
| Πολυῤῥηνία | |
 Polyrrhenian akropolis. |
|
| Sijainti | |
  Polyrrhenia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Polyrrinía, Kíssamos, Chaniá, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 300-luku eaa.–100-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Polyrrhenia (m.kreik. Πολυῤῥηνία, Polyrrhēnia, myös mm. Πολύῤῥην, Polyrrhēn, lat. Polyrrhenia tai Polyrrhenium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi saaren luoteisosassa nykyisen Polyrrinían kylän paikalla Kíssamoksen kunnan alueella.[4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polyrrhenia sijaitsi jyrkällä rotkojen ympäröimällä vuorella, joka muodosti hyvän luonnonlinnoituksen. Sen korkeimman huipun eli kaupungin akropoliin, joka sijaitsee nykyisen kylän koillispuolella, korkeus oli 418 metriä merenpinnasta laskettuna.[2][3]
Strabon kuvaa kaupungin sijainneen länteen Kydoniasta, noin 30 stadioninmittaa eli noin 5,5 kilometriä Kissamoksesta (nyk. Kíssamos eli Kastélli) ja noin 60 stadioninmittaa eli noin 11 kilometriä Falasarnasta. Falasarna ja Kissamos toimivat kaupungin satamina. Näistä Falasarna oli itsenäinen polis. Polyrrhenian kaupunkivaltion alaisuuteen kuului laaja alue Kreetan länsiosasta, mukaan lukien alue saaren länsipään rannikolta sekä pohjoisrannikolta.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polyrrhenian paikalla on joitakin vähäisiä merkkejä asutuksesta myöhäisellä mykeneläisellä kaudella LM III. Kreikkalaisen mytologian mukaan Agamemnon kävi alueella paluumatkallaan Troijan sodasta uhratakseen jumalille. Uhritoimitus jäi kuitenkin kesken Troijasta tuotujen vankien kapinoitua, minkä vuoksi tällaiseen uhritoimitukseen viitattiin myöhemmin ”kreetalaisena uhrina”.[2][5]
Perinteen mukaan Polyrrhenian kaupunki syntyi, kun alueelle muutti Akhaiasta ja Lakoniasta tulleita doorilaisia, ja nämä asuttivat seudun aiemmat asukkaat kylistä yhteen kaupunkiin. Tämä ajoitetaan tapahtuneeksi joskus 1000-luvun eaa. ja 700-luvun eaa. välisenä aikana.[2][3] Kaupungin valtiomuodon uskotaan olleen aristokraattinen ja muistuttaneen jossain määrin Lakoniaa ja Spartaa.[5] Kaupungin nimi viittaa sen lukuisiin lampaisiin (poly, ”paljon” + rhēnia, ”lampaita”), mikä kertonee asukkaiden elinkeinosta.[5] Nimi esiintyy lukuisissa eri muodoissa, muodon Polyrrhenia lisäksi muun muassa muodoissa Polyrrhēn (Πολύῤῥην), Polyrēn (Πολύρην), Polyrrhēnion (Πολυῤῥήνιον) ja Pollyrrhēna (Πολλύῤῥηνα).[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Polyrrhēnios (Πολυῤῥήνιος).[3]
Klassisella kaudella Polyrrhenia oli läntisen Kreetan merkittävimpiä kaupunkeja. Kaupunki soti usein Kydonian ja Knossoksen kanssa. Sillä oli läheiset suhteet muun muassa Spartaan, Melokseen, Rhodokseen ja Thebaan. Vuonna 220–219 eaa., Kreetan kaupunkivaltioiden välisten sotien aikaan, polyrrhenialaiset irtautuivat Knossoksen alaisuudesta ja liittyivät Lyktoksen rinnalle Knossosta ja Gortyniä vastaan. Samassa yhteydessä Polyrrhenia auttoi Akhaian liittoa sodassa Aitolian liittoa vastaan, sillä Knossos oli tukenut aitoialaisia. Lyktoksen tuhouduttua Polyrrhenia jatkoi taistelua Makedonian ja Akhaian liiton avulla ja sai vapautettua muut läntisen Kreetan kaupungit Knossoksen vallasta. Samoihin aikoihin Polyrrhenia kiisteli Kydonian kanssa Diktynnan temppelin eli Diktynnaionin hallinnasta.[2][3][6][7]
Myöhemmin Polyrrhenia luopui liitosta Makedonian kanssa ja liittoutui Rooman kanssa vuonna 189 eaa. ja Eumenes II:n kanssa vuonna 183 eaa. 100-luvulla eaa. kaupunki kukoisti, vaikkakin menetti läntisen Kreetan hallinnan ja Diktynnaionin Kydonialle. Roomalaisten vallattua Kreetan Polyrrhenia tuki näitä, minkä vuoksi se sai hyvän aseman seuranneella roomalaisella kaudella. Se sai muun muassa Diktynnaionin lopullisesti hallintaansa. Ajanlaskun alun jälkeen kaupunki menetti kuitenkin merkityksensä, ja muun muassa Kissamos vapautui sen alaisuudesta 200-luvulle jaa. tultaessa.[2][3]
Polyrrhenia löi omaa rahaa 300-luvulta eaa. roomalaiselle keisarikaudelle saakka. Kaupungin rahoissa esiintyi toisella puolella häränpää ja toisella puolella Zeus Kretagenes eli ”Kreetasyntyinen Zeus”.[2][5]
Polyrrhenian paikka asutettiin uudelleen 900-luvulla jaa. Kreetan toisella bysanttilaisella kaudella eli arabivalloitusta seuranneella kaudella.[2]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polyrrhenian akropolis oli linnoitettu muureilla, joita on säilynyt suhteellisen hyvin, joskin tämä on seurausta siitä, että niitä kunnostettiin keskiajalla toisella bysanttilaisella kaudella sekä venetsialaisella kaudella. Osa paikalla olevista muureista on kokonaan myöhemmältä ajalta. Antiikin aikaista, hellenistiselle kaudelle ajoitettua muuria ja torneja on näkyvissä erityisesti akropoliin pohjois- ja luoteissivulla sekä kaakkoisosassa, jossa on myös portin jäänteet.[2]
Merkittävimmät antiikin aikaisen kaupungin rauniot ovat alemmalla tasanteella akropoliin huipun länsipuolella, nykyisen 99 Pyhän Isän kirkon (99 Agíon Patéron, vuodelta 1894) lähellä. Löydöksiin kuuluu muun muassa suurikokoisen, noin 61 metriä pitkän ja 6,7 metriä leveän varhaisella hellenistisellä kaudella rakennetun rakennuksen, mahdollisesti stoan tai lähellä sijainneeseen temppeliin liittyneen monumentaalialttarin, jäänteet. Kirkossa on käytetty uudelleen rakennuskiviä, jotka vaikuttavat olevan peräisin tästä oletetusta temppelistä, sillä ne sisältävät temppeliin viittaavia piirtokirjoituksia.[2][5]
Kaupungin taloista on löydetty lähinnä kallioon leikattuja perustuksia. Kaupunki sai vetensä kahdesta kallioon kaiverretusta akveduktista, jotka päättyivät nykyisen kylän länsipuolelle. Niiden päätöspisteen yhteydessä oli nymfaion eli nymfeille omistettu luola. Myös joitakin vesisäiliöitä on säilynyt.[2]
Kaupungin ympäristöstä on löydetty kahden temppelin jäänteet. Kaupungin hautausmaat on löydetty alempaa akropoliin länsirinteestä sekä kaupungin pohjoispuolelta.[2] Polyrrhenian haltuun yleensä kuulunut Diktynnan temppeli eli Diktynnaion sijaitsi Rodopóksen niemimaalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”983 Polyrhen”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Polyrrhenia (Polyrrhinia, formerly Epano Paleokastro) Kisamos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Polyrrhenia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Polyrrenia Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b c d e Polyrrinia or Polyrrhenia Explore Crete. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Πολυρρήνια: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 11.3.2014. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Πολυρρήνια: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 10.3.2014. Viitattu 1.11.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Polyrrhenia Wikimedia Commonsissa
