Peter Høeg
Peter Høeg | |
---|---|
Peter Høeg toukokuussa 2015. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. toukokuuta 1957[1] Kööpenhamina, Tanska[1] |
Ammatti | balettitanssija, merimies ja kirjailija |
Kirjailija | |
Pääteokset | Lumen taju, 1992 |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Peter Høeg (s. 17. toukokuuta 1957 Kööpenhamina, Tanska) on tanskalainen kirjailija.[1] Hän tuli tunnetuksi teoksellaan Lumen taju, joka julkaistiin vuonna 1992. Se nousi kansainvälisille bestseller-listoille, kun se käännettiin englanniksi.[2]
Lapsuus, nuoruus ja opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Høeg syntyi vuonna 1957 Kööpenhaminassa. Hänen isänsä oli lakimies ja hänen äitinsä opetti latinaa. Hän pääsi lukiosta vuonna 1976, minkä jälkeen hän jatkoi opiskelua Kööpenhaminan yliopistossa, josta valmistui maisteriksi vuonna 1984.[2]
Opiskelun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen kirjailijanuraa hän työskenteli muun muassa balettitanssijana Tanskan kuninkaallisessa baletissa ja merimiehenä. Hän teki kansainvälisen läpimurtonsa vuonna 1992 teoksella Lumen taju, joka käännettiin englanniksi ja joka nousi myöhemmin kansainvälisille bestseller-listoille.[2] Suomessa Høegin kustantaja on Tammi, ja monet hänen kirjoistaan ovat ilmestyneet Keltaisessa kirjastossa.[3]
Lolwe-säätiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Høeg on perustanut Lolwe-säätiön, jolle hän lahjoittaa huomattavan osan tuloistaan. Säätiö rahoittaa naisten ja lasten tukemiseen tarkoitettuja hankkeita Afrikassa ja Tiibetissä. Time-lehti valitsi hänet yhdeksi eurooppalaisista sankareista. Sana Lolwe tarkoittaa äärettömyyttä, joka avautuu Victoriajärven yli länteen, taivaan ja maan kohtaamispaikkaan. Sana on luo-heimon kieltä. Høegin kenialainen puoliso kuuluu luo-heimoon.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvitelma 20. vuosisadasta. (Forestilling om det tyvende århundrede, 1988.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0777-9 Keltainen kirjasto 303
- Kertomuksia yöstä. (Fortællinger om natten, 1990.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0526-1 Keltainen kirjasto 283
- Lumen taju. (Frøken Smillas fornemmelse for sne, 1992.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0145-2
- Rajatapaukset. (De måske egnede, 1993.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0384-6
- Nainen ja apina. ((Kvinden og aben, 1996.) Keltainen kirjasto 293) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0827-9
- Hiljainen tyttö. (Den stille pige, 2006.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3781-6 Keltainen kirjasto 377
- Norsunhoitajien lapset. ((Elefantpassernes børn, 2010.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen) Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5835-4 Keltainen kirjasto 420
- Susanin vaikutus. (Effekten af Susan, 2014.) Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8234-2 Keltainen kirjasto 460
- Sinun silmiesi kautta. (Gennem dine øjne, 2018). Suomentanut Sanna Manninen. Helsinki: Tammi, 2019. ISBN: 978-9520406943. Keltainen kirjasto 501
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Peter Høeg 1957- Enotes.com. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Kettunen, K: Smilla ja lumen salaisuudet Tanskalaiskirjailijan arktisesta romaanista tuli suurmenestys Helsingin Sanomat. 17.12.1993. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Peter Høeg Tammi. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Säntti, Joonas: Peter Hoeg: Hiljainen tyttö Maailmankirjat. Viitattu 5.3.2020.
- Ripsaluoma, Marjatta: Peter Hoeg: Hiljainen tyttö. Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi 2007, 566 s. Elisanet.fi. Viitattu 5.3.2020.
- Ruokolainen, Ina: Kirja-arvio: Vimmainen Høeg kysyy mutta ei vastaa Verkkomaisteri -blogi. 22.5.2007. Viitattu 5.3.2020.
- Varis, Essi: Uskonto ja Norsunhoitajat Maailmankirjat. Viitattu 5.3.2020.
- Hiltunen, Jari Olavi: Peter Høeg – Maagisen kerronnan tanskalainen mestari Vetus et Nova ~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista. 1.9.2012. Viitattu 5.3.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulkomaisia nykykertojia 1. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
|