Pentti Pouttu
| Pentti Pouttu | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1530–1540-luku Kaarlela |
| Kuollut | 1597 (n. 50–60 vuotta) Turun linna |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | talonpoika |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Pentti Pouttu (k. 1597) oli Kaarlelan pitäjästä kotoisin ollut pohjalainen talonpoika. Hän oli Jaakko Ilkan ohella yksi nuijasodaksi kutsutun talonpoikaiskapinan johtajia vuonna 1596.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poutun syntymäaikaa ei tiedetä, mutta hänen on kuollessaan arveltu olleen noin 50–60-vuotias.[1] Vuonna 1567 hän sai haltuunsa Kaarlelassa sijainneen Pouttulan talon, johon hän oli aikaisemmin tullut vävyksi. Pouttu tunnettiin paikallisten talonpoikien johtomiehenä, joka osallistui 1570-luvulla Ruotsiin suuntautuneille valitusmatkoille, joita tehtiin muun muassa Kaarle-herttuan luokse. Hän toimi myös veronkantomiehenä. Vuonna 1593 Pouttu järjesti Pohjanmaalla pienimuotoisen talonpoikaiskapinan, jonka johdosta hän joutui vangituksi Oulun linnaan. Jaakko Ilkan vuonna 1595 johtamasta ensimmäisestä kansannoususta Pouttu kuitenkin vielä pysyi erossa ja oli vuotta myöhemmin jälleen valitusmatkalla Ruotsissa.[2]
Nuijasota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Nuijasota
Marraskuussa 1596 Pouttu liittyi Jaakko Ilkan johtamiin kapinoiviin talonpoikiin, jotka olivat kokoontuneet Kyrön pitäjään (nyk. Isokyrö) Pohjanmaalle. Hänet valittiin johtamaan Ylistaron pitäjän talonpojista koostunutta n. 200 miehen joukkoa, jonka piti marssia Pohjanmaan rantatietä pitkin Ala-Satakuntaan ja sieltä edelleen Turkuun. Ulvilassa heidän oli tarkoitus saada valtakunnanmarski Klaus Flemingiä vastustanut ja talonpoikien keskuudessa hyvässä maineessa ollut aatelinen sotapäällikkö Axel Kurck liittymään kapinallisiin. Alun perin sotajoukon komentajaksi valittiin Lapuan nimismies Martti Tuomaala, mutta Pouttu koki itsensä syjäytetyksi ja vaati päästä johtamaan Ala-Satakuntaan suuntautuvaa retkeä. Hän vetosi siihen, että oli Tuomaalaa kauemmin vastustanut linnaleirejä, joiden talonpojille aiheuttama rasitus oli kapinan syynä. Pouttu oli valittanut linnaleireistä jo parinkymmenen vuoden ajan.[1]
Pouttu ja Kurck kohtasivat toisensa 20. joulukuuta 1596 ilmeisesti Anolan kartanossa, mutta Axel Kurck pysyi kuitenkin uskollisena kuningas Sigismundille ja komensi oman ratsuväkensä kapinoivien talonpoikien kimppuun. Ulvilan taisteluna tunnetun välikohtauksen jälkeen nuijamiesten sotajoukko hajosi ja Pouttu vangittiin. Hänet kuljetettiin Turun linnaan, missä hän kuoli vankeudessa "syöpäläisten vaivaamana" vuonna 1597.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ylikangas, Heikki: Nuijasota, s. 172–190. Otava 1996. ISBN 951-11425-3-4.
- ↑ Pentti Poutun elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive) Kokkolan kaupunki. Viitattu 26.1.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luukko, Armas: Pentti Pouttu Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
