Oikeusseuraanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeusseuraanto (myös seuraanto tai suksessio) tarkoittaa tietyn oikeuden tai velvollisuuden siirtymistä henkilöltä tai oikeushenkilöltä toiselle.[1] Toinen siirtyy siis toisen oikeusasemaan.[2] Tällaisen tapahtuman jälkimmäistä oikeussubjektia kutsutaan edellisen oikeussubjektin oikeusseuraajaksi.[3] Oikeusseuraanto voi tapahtua esimerkiksi perinnässä tai oikeudenkäynnissä (asianosaisseuraanto).[2]

Erityisseuraanto (myös erikoisseuraanto eli singulaarisuksessio) on tapahtuma, jossa siirtyy vain tietty oikeus tai rajoitettu ryhmä oikeuksia. Näin on elävien kesken tehdyissä oikeustoimissa.[4][2]

Yleisseuraanto (myös universaalisuksessio tai generaalisuksessio) on ihmisen kuolemaa seuraava tapahtuma, jossa hänen kaikki oikeutensa siirtyvät oikeudenomistajille. Saman tapainen oikeusseuraanto on kyseessä konkurssin yhteydessä.[4] Kun asianosainen vaihtuu oikeudenkäynnin kestäessä, puhutaan asianosaisseuraannosta. Vaihtuminen johtuu yleensä asianosaisen kuolemasta ja oikeudenomistajien halusta jatkaa oikeudenkäyntiä uusina asianosaisina.[5]

Valtioseuraanto on tapahtuma, jossa päätösvalta jonkin maantieteellisen alueen kansainvälisistä suhteista siirtyy valtiolta toiselle eli edeltäjävaltiolta seuraajavaltiolle. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajottua 1991 Venäjä ilmoitti toimivansa sen jatkajavaltiona.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana oikeusseuraanto.
  2. a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana seuraanto.
  3. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana oikeusseuraanto.
  4. a b Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana oikeusseuraanto.
  5. Uusi tietosanakirja, hakusana asianosaisseuraanto.
  6. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa VI, palstat 917–923.