Asianosaisseuraanto
Asianosaisseuraanto tarkoittaa asianosaisen vaihtumista oikeudenkäynnin kuluessa. Tällöin henkilön tilalle tulee oikeudenkäynnin ulkopuolinen henkilö, joka saa saman aseman kuin alkuperäinen asianosainen. Yleensä niin tapahtuu, kun asianosainen kuolee, ja hänen oikeudenomistajansa haluavat jatkaa oikeudenkäyntiä uusina asianosaisina.[1][2]
Riita-asiassa seuraannon vaikutus oikeudenkäyntiin riippuu siitä, onko kyse kantajasta vai vastaajasta. Kantajapuolella tehdyn esineen tai oikeuden luovutuksen jälkeen uusi henkilö voi ryhtyä kantajaksi esittämättä uutta kannetta. Tällöin ei tarvita alkuperäisen kantajan eikä vastaajan suostumusta, mutta alkuperäisen henkilön tekemät prosessitoimet velvoittavat uutta kantajaa. Vastaajapuolella tapahtuvan asianosaisseuraannon toteuttaminen vaatii aina kantajan suostumuksen, mutta alkuperäisen vastaajan lupaa ei tarvita. Sivuväliintulijaksi voi uusi vastaaja päästä siinäkin tapauksessa, ettei kantaja suostu asianosaisseuraantoon (Oikeudenkäymiskaari 18:8–10).[2]
Rikosasiassa asianosaisseuraanto on hyvin poikkeuksellista. Syytetyn kuollessa asianosaisseuraanto voi tapahtua vain konfiskaatiovaatimuksen osalta. Tällöin vaatimusta ajetaan syytetyn oikeudenomistajia vastaan, jotta tuomioistuin tuomitsisi menettämisseuraamuksen kuolinpesän varoista (Rikoslaki 8:16.2).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966
- ↑ a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 37–38