Norjalainen metsäkissa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Norjalainen metsäkissa
Norwegian forest cat.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa: Skandinavia
Rodun lyhenne: NFO
Kategoria: II
Muita nimityksiä:

norj. norsk skogkatt,
engl. "wegie",

norski
Ulkonäkö
Turkki: puolipitkä
Paino: urokset 6–10 kg,
naaraat 3–5 kg
Rotumääritelmä

Norjalainen metsäkissa on Skandinavian kylmiin olosuhteisiin sopeutunut kesykissarotu. Puolipitkäkarvainen kissa näyttää villimmältä kuin onkaan: norjalaiset metsäkissat ovat leikkisiä ja sosiaalisia ihmisten seurassa. Rotu tunnetaan Norjassa nimillä norsk skogkatt (myös skogkatt, skaukatt) ja Yhdysvalloissa lempinimellä wegie (Norwegian lyhennettynä).

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaiset metsäkissat ovat luonteeltaan uteliaita, älykkäitä ja sosiaalisia. Ne oppivat myös helposti. Norjalainen metsäkissa rakastaa yksin oloa, mutta sitäkin enemmän seurassa oloa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkään Norjassa tunnettu rotu on kehittynyt ilman ohjattua jalostusta ja sitä on pidetty tavallisena kotikissana. Sen uskotaan kehittyneen viikinkien tuomien lyhytkarvakissojen ja ristiretkeläisten tuomien pitkäkarvaisten kissojen risteytymänä. Norjalainen metsäkissa tuli kansainvälisesti tunnetuksi 1930-luvun lopulla, kun muutama yksilö sai Saksassa kissanäyttelyn tuomaristolta hyvät arvostelut. Toisen maailmansodan sytyttyä rotu unohdettiin kansainvälisesti 1970-luvulle asti. Ensimmäisenä kansainvälisenä rotuliittona FIFe hyväksyi rodun vuonna 1977. Nykyisin rotua kasvatetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa, mukaan lukien Suomessa. Norjalainen metsäkissa on Norjan oma kissarotu.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkasta hyvin kestävällä norjalaisella metsäkissalla on tiheä turkki, tupsukorvat ja tuuhea häntä. Turkki on kaksikerroksinen. Alla on tiheä aluskarva ja päällä pitkät öljyiset peitinkarvat, jotka tekevät turkista lähes vedenpitävän. Kastunut kissa ravistaa itsensä kuivaksi samaan tapaan kuin koirat. Kissalla on pitkäkarvainen kauluri ja pitkäkarvaiset "housut". Tassujen anturoissa on tupsut, jotka suojaavat anturoita kylmältä. Turkki kehittyy tuuheaksi kissoilla, jotka ulkoilevat talvella. Sisäkissojen turkki ei ole yhtä muhkea.

Kesykissaroduksi norjalainen metsäkissa on iso: urokset painavat 6–10 kiloa ja naaraat arviolta puolet urosten painosta. Norjalainen metsäkissa on voimakasrakenteinen, roteva kissa, vartalo on pitkä ja takajalat ovat etujalkoja pidemmät. Kissan pää on kolmiomainen, nenä on suora ja silmät isot, avoimet ja hieman vinossa. Korvat ovat suuret ja muodostavat kasvojen kanssa kolmion.

Ikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalainen metsäkissa kehittyy melko hitaasti, mutta täysikasvuinen se on varmasti kolmevuotiaana.

Norjalaiset metsäkissat eli norskit elävät yleensä 11-17-vuotiaaksi.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norjalainen metsäkissa.