Naftali Frenkel
Sivulta puuttuu 
Naftali Aronovitš Frenkel (ven. Нафталий Аронович Френкель, 1883 Konstantinopoli – 1960 Moskova) oli syntyjään Turkin juutalainen[1] neuvostokansalainen, joka vaikutti useiden suurten, Gulag-järjestelmään kuuluneiden orjatyöleirien johdossa, ensin Solovetskin saarilla, sitten Vienanmeren-Itämeren kanavan rakennustyömaalla ja edelleen Baikalin-Amurin rautatien rakennustyömailla.
Frenkelin taustasta ja syntyperästä on ollut erilaisia käsityksiä; syntymäpaikaksi on mainittu myös Palestiinan Haifa ja Ukrainan Odessa, ja hänellä on arveltu olleen juuria Itävalta-Unkarissa.
Frenkelin vuonna 1933 tavanneen Arvo ”Poika” Tuomisen mukaan hän olisi kuulunut suomalaiseen Frenckell-sukuun ja puhunut ruotsia.[2]
Frenkel vangittiin GPU:n toimesta vuonna 1923 ja passitettiin Solovetskiin kärsimään tuomiotaan. Siellä hän arvoituksellisella tavalla kohosi nopeasti rivivangista leirin johtotehtäviin. Vuonna 1927 hän vapautui ja siirtyi GPU:n palvelukseen. Vuosina 1931–1932 hän oli pahamaineisen Stalinin kanavan työmaan organisoija. Hän oli sinänsä kaoottisen Baikalin-Amurin radan pakkotyöleirin johdossa 1930-luvun lopussa, mutta onnistui itse välttämään Stalinin vainot. Vuosina 1937-1945 Frenkel oli valtakunnallisen radanrakennuksen päähallinnon johtajana.
Kuollessaan Frenkel oli arvoltaan kenraaliluutnantti.[3] Hän oli sosialistisen työn sankari ja sai kolmesti Leninin kunniamerkin.
Lähteet [muokkaa]
- Aleksandr Solženitsyn: Vankileirien saaristo:(Arhipelag GULAG) 1918-1956 Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1976. ISBN 951-95191-5-7.
Viitteet [muokkaa]
