Naftali Frenkel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naftali Aronovitš Frenkel

Naftali Aronovitš Frenkel (ven. Нафталий Аронович Френкель, 1883 Konstantinopoli1960 Moskova) oli syntyjään Turkin juutalainen[1] neuvostokansalainen, joka vaikutti useiden suurten, Gulag-järjestelmään kuuluneiden orjatyöleirien johdossa, ensin Solovetskin saarilla, sitten Vienanmeren-Itämeren kanavan rakennustyömaalla ja edelleen Baikalin-Amurin rautatien rakennustyömailla.

Frenkelin taustasta ja syntyperästä on ollut erilaisia käsityksiä; syntymäpaikaksi on mainittu myös Palestiinan Haifa ja Ukrainan Odessa, ja hänellä on arveltu olleen juuria Itävalta-Unkarissa.

Frenkelin vuonna 1933 tavanneen Arvo ”Poika” Tuomisen mukaan hän olisi kuulunut suomalaiseen Frenckell-sukuun ja puhunut ruotsia.[2]

Frenkel vangittiin GPU:n toimesta vuonna 1923 ja passitettiin Solovetskiin kärsimään tuomiotaan. Siellä hän arvoituksellisella tavalla kohosi nopeasti rivivangista leirin johtotehtäviin. Vuonna 1927 hän vapautui ja siirtyi GPU:n palvelukseen. Vuosina 1931–1932 hän oli pahamaineisen Stalinin kanavan työmaan organisoija. Hän oli sinänsä kaoottisen Baikalin-Amurin radan pakkotyöleirin johdossa 1930-luvun lopussa, mutta onnistui itse välttämään Stalinin vainot. Vuosina 1937-1945 Frenkel oli valtakunnallisen radanrakennuksen päähallinnon johtajana.

Kuollessaan Frenkel oli arvoltaan kenraaliluutnantti.[3] Hän oli sosialistisen työn sankari ja sai kolmesti Leninin kunniamerkin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vankileirien saaristo, osa III, s. 59
  2. Arvo Tuominen: Kremlin kellot, muistelmia vuosilta 1933-1939. Helsinki: KK:n laakapaino, 1957. s. 40.
  3. Vankileirien saaristo, osa III, s. 114