Mimolette

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mimolette-juustoa.
Pitkään kypsynyt mimolette-juusto ja sille tyypillinen juustopunkkien aikaansaama kuori.

Mimolette on ranskalainen lehmänmaitojuusto.

Mimoletten valmistus alkoi Ranskan–Hollannin sodan (1672–1678) aikana. Sodan takia Alankomaista ei saatu Ranskan markkinoille suosittua edam-juustoa. Ranskan tuolloinen talousministeri Jean-Baptiste Colbert ohjeisti Pohjois-Flanderin juustonvalmistajat kehittämään edamin vastineen ja nimi mimolette juontuu termistä demi-mollet, joka tarkoittaa osittain pehmeää. Juustoa kutsutaan joskus myös nimellä Boule de Lille Lillen kaupungin mukaan. Mimolettea valmistetaan enimmäkseen Pas-de-Calaisin alueella.[1]

Mimolette valmistetaan pastöroidusta maidosta, johon lisätään maitohappobakteereja ja juoksutetta maidon saostamiseksi. Syntyvästä juustomassasta erotetaan osa herasta ja juustomassa pestään kuumassa vedessä, minkä jälkeen juusto värjätään annatolla. Seuraavassa vaiheessa juusto puristetaan ja suolataan suolaliuoksessa. Mimolettea myydään sen eri kypsymisen vaiheissa. Tavallinen teollisesti tuotettua mimolettea kypsytetään kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. Très vieille eli erittäin kypsynyt juusto myydään vasta 18-24 kuukauden kypsymisen jälkeen. Pitkään kypsyneeseen juustoon vaikuttavat juustopunkit, joilla juustot saastuvat tarkoituksellisesti. Punkit tekevät pieniä reikiä juustoon ja edistävät näin sen kypsymistä. Punkkien liiallisen leviämisen estämiseksi juustoja harjataan kypsymisen aikana. Punkkeja pidetään joskus allergeeneina ja esimerkiksi Yhdysvallat kielsi väliaikaisesti juuston maahantuonnin vuosina 2013-2014.[1]

Nuoren mimoletten maku on mieto ja miellyttävä. Pitempään kypsytetyn juuston värit tummenevat ja sen rakenteesta tulee tiheä ja vahamainen. Sen makua on kuvailtu hedelmäiseksi, pähkinäiseksi ja karamellimaiseksi. Hajultaan se muistuttaa hieman kermatoffeeta. Juusto tarjoillaan tavallisesti juustotarjottimella ja se sopii yhteen oluen, punaviinin ja jälkiruokaviinin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Catherine Donnelly: The Oxford companion to cheese, s. 482-483. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780199330881. (englanniksi)