Mike Peluso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mike Peluso
Peluso New Jersey Devilsin peliasussa.
Peluso New Jersey Devilsin peliasussa.
Henkilötiedot
Syntynyt 8. marraskuuta 1965 (ikä 49)
Hibbing, Minnesota
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pelaajaura
Pääsarjaura 1989–1997
Seurat Chicago Blackhawks
Ottawa Senators
New Jersey Devils
St. Louis Blues
Calgary Flames
NHL-varaus 190. varaus, 1984
New Jersey Devils

Michael David ”Mike” Peluso (s. 8. marraskuuta 1965 Hibbing, Minnesota) on yhdysvaltalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peluso sai NHL-varauksen, kun New Jersey Devils varasi hänet numerolla 190 varaustilaisuuden 1984 kymmenennellä kierroksella. Varauksensa jälkeen hän edusti kauden 1984–1985 junioriseura Stratford Cullitonsia ja vuodet 1985–1989 Anchoragen yliopiston joukkuetta ennen kuin aloitti ammattilaisuransa. Hän teki vuonna 1989 sopimuksen NHL-seura Chicago Blackhawksin kanssa niin sanottuna vapaana agenttina.

Peluso oli vielä juniorivuosinaan pelipaikaltaan puolustaja, mutta siirtyi ammattilaisurallaan laitahyökkääjäksi ja omaksui poliisin (engl. enforcer) roolin. Hän pelasi kaudella 1989–1990 kaksi ottelua Blackhawksissa, suurimman osan kaudesta kuluessa Indianapolis Icessa IHL:ssä, jossa hän oli voittamassa Turner Cupia, IHL:n mestaruutta. Seuraavina kausina hän onnistui vakiinnuttamaan paikkansa NHL:ssä. Hän edusti Blackhawksia vielä kaksi kautta, kunnes siirtyi kaudeksi 1992–1993 tulokasseura Ottawa Senatorsiin laajennusvaraustilaisuuden kautta. Peluso edusti Senatorsia vain yhden kauden, jolla hän teki NHL-uransa maali- ja piste-ennätykset tehtyään 25 tehopistettä, 15 maalia ja kymmenen syöttöpistettä, 81:ssä runkosarjaottelussa.

Peluso siirtyi kesäkuussa 1993 New Jersey Devilsiin pelaajakaupassa, jossa Devilsiin siirtyi hänen lisäkseen maalivahti Peter Sidorkiewicz, ja jossa Senatorsiin siirtyivät hyökkääjä Troy Mallette, maalivahti Craig Billington ja Devilsin neljännen kierroksen varausoikeus NHL:n varaustilaisuudessa 1993.[1] Hän edusti Devilsiä kolmen vuoden ajan ja oli voittamassa työsulun lyhentämän kauden 1994–1995 päätteeksi Stanley Cupia. Tunnetuin ketju, jossa hän Devils-vuosinaan pelasi, oli karvaus- ja taklauspeliin keskittynyt The Crash Line, johon kuuluivat hänen lisäkseen keskushyökkääjä Bobby Holík ja oikea laitahyökkääjä Randy McKay.[2][3]

Marraskuussa 1996, kesken kauden 1996–1997, Peluso ja puolustaja Ricard Persson siirtyivät St. Louis Bluesiin pelaajakaupassa, jossa Devils sai puolustaja Ken Suttonin ja Bluesin toisen kierroksen varausoikeuden NHL:n varaustilaisuudessa 1999. Kesäkuussa 1997 hänen pelaajaoikeutensa siirtyivät New York Rangersille korvauksena Rangersissä työskennelleen Larry Pleaun palkkaamisesta Bluesin general manageriksi.[4] Peluso ei kuitenkaan pelannut Rangersissä otteluakaan, vaan hän siirtyi syyskuussa 1997 waiver-listan kautta Calgary Flamesiin. Hän ehti edustaa Flamesiä 23:ssa runkosarjaottelussa kaudella 1997–1998 ennen kuin joutui lopettamaan uransa joulukuussa 1997 terveydellisten syiden vuoksi. Hänellä oli diagnosoitu spinaalistenoosi.[5]

Peluso pelasi yhdeksän kautta kattaneella NHL-urallaan 458 runkosarjaottelua, joissa hän teki 90 tehopistettä, 38 maalia ja 52 syöttöpistettä, ja 62 pudotuspeliottelua, joissa hän teki seitsemän tehopistettä, kolme maalia ja neljä syöttöpistettä. Hän keräsi urallaan yhteensä 1951 jäähyminuuttia runkosarjassa ja 107 pudotuspeleissä. Eniten jäähyminuutteja hänelle annettiin runkosarjakaudella 1991–1992, jolla hän johti koko liigan jäähytilastoa saatuaan 408 jäähyminuuttia.

Pelaajauransa jälkeen Peluso on työskennellyt muun muassa NHL-seura Edmonton Oilersin pelaajatarkkailijana.[6]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös Peluson pikkuserkku, hänen vuonna 1974 syntynyt kaimansa Mike Peluso, on entinen NHL-jääkiekkoilija. Hän pelasi NHL:ssä yhteensä 38 ottelua, seuroinaan Chicago Blackhawks ja Philadelphia Flyers.[7] Kaksi hänen muuta sukulaistaan, serkku Tom Peluso ja veljenpoika Chris Peluso, on myös varattu NHL:ään, mutta he eivät ole pelanneet siellä yhtään ottelua.[8][9]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1989–90 Chicago Blackhawks NHL 2 0 0 0 15
Indianapolis Ice IHL 75 7 10 17 279 14 0 1 1 58
1990–91 Chicago Blackhawks NHL 53 6 1 7 320 3 0 0 0 2
Indianapolis Ice IHL 6 2 1 3 21 5 0 2 2 40
1991–92 Chicago Blackhawks NHL 63 6 3 9 408 17 1 2 3 8
Indianapolis Ice IHL 4 0 1 1 15
1992–93 Ottawa Senators NHL 81 15 10 25 318
1993–94 New Jersey Devils NHL 69 4 16 20 238 17 1 0 1 64
1994–95 New Jersey Devils NHL 46 2 9 11 167 20 1 2 3 8 Stanley Cup
1995–96 New Jersey Devils NHL 57 3 8 11 146
1996–97 New Jersey Devils NHL 20 0 2 2 68
St. Louis Blues NHL 44 2 3 5 158 5 0 0 0 25
1997–98 Calgary Flames NHL 23 0 0 0 113
9 kautta YHTEENSÄ NHL 458 38 52 90 1951 62 3 4 7 107
3 kautta YHTEENSÄ IHL 85 9 12 21 315 19 0 3 3 98

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Troy Mallette Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  2. Yannis, Alex: HOCKEY;Holik Is Back And All Is Well. ("Holik's return brought more than a spark to the Devils. It let Coach Jacques Lemaire reunite the team's Crash Line, with Holik centering for Mike Peluso on the left and Randy McKay on the right. The combination, known for its crunching checks and ferocious forechecking, has been very effective since Lemaire put it together three years ago as the team's fourth line.") The New York Times, 12.11.1995. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
  3. Yannis, Alex: HOCKEY; The Devils' Crash Line Is Back in Business With a Bit of Help From Brylin. ("The Devils' Crash Line played an integral part in their Stanley Cup triumph in 1995. Two of the line's components, center Bobby Holik and right wing Randy McKay, are still together. But since Mike Peluso was traded three years ago, the left wing spot has been a revolving door.") The New York Times, 29.4.1999. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
  4. Wigge, Larry: Bruins believe Thornton is no ordinary Joe. ("With Stanley Cup finalists Detroit and Philadelphia entering the draft without first-round picks, the potential was there for some heavy trading. But tough guy Mike Peluso going from St. Louis to the Rangers as compensation for the Blues' hiring of new G.M. Larry Pleau wasn't what we had in mind.") The Sporting News, 30.6.1997. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
  5. N.H.L.: ROUNDUP -- ALL-STAR TEAM; Bourque Chosen Again. ("The Flames' Mike Peluso, who amassed almost 2,000 penalty minutes over nine seasons, has retired because of a spine problem that has kept him out of the past 16 games. Peluso has been diagnosed with spinal stenosis, a narrowing of the spinal cord hole.") The New York Times, 31.12.1997. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
  6. Jones, RJ: Q & A: Mike Peluso hockeyfights.com. 29.4.2009. Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
  7. Mike Peluso Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  8. Tom Peluso HockeyDraftCentral.com-sivustolla Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
  9. Chris Peluso bsubeavers.com. (Tallenne sivusta Internet Archivessa). Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)