Mika Sillanpää
 |
Tämä artikkeli on suojattu väärinkäyttösuodattimella muiden kuin luotettujen käyttäjien muutoksilta, koska se on alttiina sotkemiselle. Jos sinulla ei ole käytössäsi luotettavaksi todettua käyttäjätunnusta, voit ehdottaa muutosta artikkeliin sen keskustelusivulla. |
| Mika Sillanpää | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1970 [1] Alastaro [1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Teknillinen korkeakoulu (DI (kemia) 1992, TkT 1997), Aalto-yliopisto (MBA 2013)[1] |
| Instituutti | Kuningas Saudin yliopisto, aiemmin Lappeenrannan teknillinen yliopisto |
| Tutkimusalue | Vedenkäsittely, juomavesi ja biologinen vedenpuhdistus |
| Palkinnot | Highly Cited Researcher (2018-2021) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Mika Erik Tapio Sillanpää (s. 1970 Alastaro[1]) on suomalainen kemian insinööri ja tekniikan tohtori, joka oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimivan Vihreän kemian laboratorion johtaja ja professori (11/2019 saakka).[2][3][4][5][6] Vuodesta 2020 lähtien hän on ollut muun muassa vietnamilaisen, kiinalaisen, eteläafrikkalaisen ja saudiarabialaisen yliopiston (Kuningas Saudin yliopisto) palveluksessa.[6][7][8] LUT-yliopistosta erottamisensa jälkeen Sillanpää on työskennellyt professorina Århusin yliopistossa.[9]
Sillanpää valmistui Teknillisestä korkeakoulusta kemian diplomi-insinööriksi vuonna 1992 ja tekniikan tohtoriksi 1997. Vuonna 2013 hän suoritti lisäksi Aalto-yliopistossa MBA-tutkinnon.[1]
Sillanpää on yhdessä työtoveriensa kanssa laatinut yli 800 tieteellistä artikkelia tai muuta julkaisua.[4] Hän on saanut useita tunnustuksia. Vuonna 2017 hän nousi alansa viitatuimpien tutkijoiden joukkoon maailmassa ja ylsi kaikkiaan noin 3 300 tutkijaa maailmanlaajuisesti sisältävän 2017 Highly Cited Researchers -listan noin 20:nen Suomessa työskentelevän tutkijan ryhmään.[10][11] Hän on saanut runsaasti viittauksia erityisesti useilla jäteveden, juomaveden ja maaperän puhdistamiseen liittyvillä yhteenvetoartikkeleillaan. Hän on säilynyt viitatuimpien tutkijoiden joukossa myös seuraavina vuosina insinööritieteiden ja useana vuonna myös ympäristön ja ekologian tutkimuksen alueella.[8]
Työsuhteen päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillanpään työsuhde LUT-yliopistoon purettiin äkillisesti vuonna 2019 luottamuspulan takia. Tämän jälkeen Sillanpää teki 17 hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevaa ilmoitusta LUT-yliopistoa vastaan. Osa ilmoituksista koski henkilöitä, jotka olivat väitettyjen loukkausten aikaan toimineet Sillanpään alaisuudessa. LUT-yliopisto katsoi ilmoitukset ilkivaltaisiksi ja siten itsessään rikkovan hyvää tieteellistä käytäntöä.[12] Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan yliopistolla ei olisi ollut toimivaltaa käsitellä Sillanpäähän liittyvää epäilyä hyvän tieteellisen käytännön rikkomisesta. [13]
Ylen MOT-ohjelma kertoo joulukuussa 2023 työsuhteen purkamisen taustoista ja keskeneräisistä poliisitutkinnoista.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Leena Laitinen: Satunnainen professori Tiibetissä Kemia 6/2013: 7–10, kemia-lehti.fi. 2013. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Arkistoitu kopioProfessori Mika Sillanpäälle tiedepalkinto 27.11.2014. muc.fi. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Arkistoitu kopioMika Sillanpäästä Tieteenkesyttäjä 2014. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, lut.fi. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ a b Vuoden Tieteenkesyttäjäpalkinto vihreän kemian professori Mika Sillanpäälle 10.4.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Jouko Liukkonen: Yliopisto LUT:n Mikkelin toimipiste saa kaksi uutta professoria yle.fi. 11.11.2020. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ a b Curriculum Vitae. Prof. Mika E.T. Sillanpää, Dr. Tech. 16.9.2020. ksu.edu.sa. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Mika Sillanpää. Engineering, Professor ksu.edu.sa. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Mika E. T. Sillanpää. Highly cited. Chemistry, King Saud University ksu.edu.sa. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Maria Bonnor: Professori tutkinnan kohteena Yle.fi, uutiset. 27.12.2023. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja.) 14.11.2017. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Timo Laitakari: LUTista potkut saanut professori teki ilkivaltaisia ilmoituksia entisistä alaisista ja työtovereista – Yksikään 17 epäillystä hyvän tieteellisen tavan loukkauksesta ei ollut aiheellinen esaimaa.fi. 13.4.2023. Viitattu 13.4.2023.
- ↑ Laitakari, Timo: Neuvottelukunta linjasi: LUTilla ei ollut toimivaltaa käsitellä Mika Sillanpään toimintaa Länsi-Savo. 14.11.2023. Viitattu 15.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Sillanpää (englanniksi) (scholar.google.com)
- Laboratory of Green Chemistry, Lappeenranta Univ. of Tech. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (lut.fi)
| ||||||||||||||||||
