Michelle Bachelet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Verónica Michelle Bachelet Jeria
Michelle Bachelet foto campaña.jpg
Chilen presidentti
11. maaliskuuta 2014
Edeltäjä Sebastián Piñera
Chilen presidentti
11. maaliskuuta 200611. maaliskuuta 2010
Edeltäjä Ricardo Lagos Escobar
Seuraaja Sebastián Piñera
Tiedot
Syntynyt 29. syyskuuta 1951 (ikä 63)
Santiago de Chile
Puolue Partido Socialista
Puoliso Jorge Dávalos (1979–1984)
Allekirjoitus Firma de Michelle Bachelet.jpg

Michelle Bachelet, koko nimi Verónica Michelle Bachelet Jeria /βeˈɾonika miˈʃɛl baʃˈle ˈçeɾja/ (s. 29. syyskuuta 1951 Santiago de Chile) on chileläinen keskusta-vasemmistolainen poliitikko ja ensimmäinen Chilessä valittu naispresidentti. Hän on ollut presidenttinä vuosina 2006–2010 ja uudelleen vuodesta 2014.

Bachelet on myös maan entinen terveysministeri ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri.

Koulutukseltaan Bachelet on kirurgi ja sotatieteiden maisteri. Hän on eronnut kolmen lapsen äiti, joka puhuu espanjan lisäksi sujuvasti englantia, saksaa, portugalia ja ranskaa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bachelet syntyi Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Hänen äitinsä oli antropologi Ángela Jeria ja isänsä ilmavoimien kenraali Alberto Bachelet. Hän aloitti lääketieteen opinnot Chilen yliopistossa (Universidad de Chile) vuonna 1970.

Alberto Bachelet johti Salvador Allenden hallituskaudella elintarvikehuollosta vastaavaa valtion laitosta, ja vuonna 1973 syyskuun 11. päivänä tapahtuneen Pinochetin vallankaappauksen jälkeen hänet vangittiin syytettynä maanpetoksesta ja hän joutui kidutetuksi. 1974 maaliskuussa Alberto Bachelet kuoli sydämenpysähdykseen jatkuvien pahoinpitelyjen murtamana. Myös Michelle Bacheletia ja hänen äitiään pidettiin vangittuina ja kidutettiin pahamaineisessa Villa Grimaldissa Santiagossa. 1975 he pakenivat Australiaan ja myöhemmin Michelle Bachelet jatkoi lääketieteen opintojaan Itä-Saksassa. Hän palasi Chileen 1979 ja valmistui kirurgiksi 1982 Chilen yliopistosta.

1983–1986 hän työskenteli lastenlääkärinä ja samalla palasi yhteiskunnalliseen toimintaan kansalaisjärjestöissä, jotka auttoivat kidutettujen ja "kadonneiden" lapsia.

Pinochetin valtakauden päätyttyä vuonna 1990 Bachelet työskenteli muun muassa maan terveysministeriössä ja WHO:n neuvonantajana. Myöhemmin 1990-luvulla hän aloitti sotilaallisen strategian opinnot ensin Chilessä (Academia Nacional de Estudios Politícos y Estratégicos, Anepe) ja jatkoi opiskelua Washingtonissa, Yhdysvalloissa (Inter-American Defense College, IADC). 1998 Bachelet palasi Chileen, missä hän työskenteli neuvonantajana puolustusministeriössä ja valmistui Chilen armeijan akatemiasta sotatieteiden maisteriksi.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michelle Bachelet liittyi jo 1970-luvulla Chilen Sosialistiseen Puolueeseen (Partido Socialista de Chile, PSC), joka tosin oli Pinochetin kaudella kielletty ja hajaantunut useisiin ryhmiin. Puolue yhdistyi jälleen vuonna 1990, ja vuosina 1995–2000 Bachelet toimi aktiivisesti sen johdossa.

Vuonna 2000 presidentti Ricardo Lagos nimitti Bacheletin maan terveysministeriksi, ja tammikuussa 2002 hänestä tuli ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri maansa ja koko Latinalaisen Amerikan historiassa.

2004 syksyllä Bachelet suostui sosialistien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2005 vaaleihin ja jätti puolustusministerin tehtävän aloittaakseen vaalikampanjansa. Bacheletin tärkeimmät vastaehdokkaat ensimmäisellä kierroksella olivat oikeistolainen Joaquín Lavín (Unión Demócrata Independiente, UDI) ja keskustaoikeiston Sebastián Piñera (Renovación Nacional, RN). Ensimmäisellä kierroksella 11. joulukuuta 2005 ennakkosuosikki Bachelet sai 45,95 prosenttia äänistä, Piñera 25,41 prosenttia, Lavín 23,22 prosenttia ja neljäs ehdokas Tomás Hirsch 5,40 prosenttia[1]. Voitto suoraan ensimmäisellä kierroksella olisi edellyttänyt 50 prosenttia äänistä.

Bachelet ja Piñera kohtasivat vaalin toisella kierroksella 15. tammikuuta 2006. Bachelet sai odotetusti selvän enemmistön äänistä, yli 53 prosenttia. Illansuussa Piñera tunnusti tappionsa ja Bachelet saattoi julistautua voittajaksi, kun lähes kaikki äänet oli laskettu. Astuessaan virkaansa ja vannoessaan virkavalansa 11. maaliskuuta 2006 hänestä tuli Chilen ensimmäinen naispresidentti ja samalla ensimmäisiä naispuolisia valtionpäämiehiä Latinalaisessa Amerikassa.

Chilen perustuslaki estää saman henkilön toimimisen presidenttinä kaksi peräkkäistä kautta, joten Bachelet ei voinut olla ehdolla vuonna 2009. Hän toimi entisen vastaehdokkaansa Sebastián Piñeran presidenttikauden aikana YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin historian ensimmäisenä pääjohtajana. Bachelet pyrki uudelleen presidentiksi vuonna 2013 ja tuli valituksi. Hän sai vaalin toisella kierroksella noin 62 prosenttia äänistä ja vastaehdokas Evelyn Matthei 38 prosenttia. Bachelet astui virkaansa maaliskuussa 2014.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaalitulokset
  2. Ex-president Michelle Bachelet wins Chile poll run-off BBC News. 16.12.2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  3. President Tarja Halonen will attend the inauguration of Chile’s President Valtioneuvosto.fi. 7.3.2014. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chilen presidentin lippu Chilen presidentit
Blanco Encalada | Freire | Pinto Díaz | Prieto | Bulnes | Montt Torres | Pérez | Errázuriz Zañartu | Pinto Garmendia | Santa María | Balmaceda | Montt Álvarez | Errázuriz Echaurren | Riesco | Montt Montt | Barros Luco | Sanfuentes | Alessandri Palma | Figueroa | Ibáñez del Campo | Montero | Aguirre Cerda | Ríos | González Videla | Alessandri Rodríguez | Frei Montalva | Allende | Pinochet | Aylwin | Frei Ruiz-Tagle | Lagos | Bachelet | Piñera | Bachelet
(ei väliaikaisia)