María Luisa Bombal
María Luisa Bombal (8. kesäkuuta 1910 Viña del Mar, Chile – 6. toukokuuta 1980 Santiago de Chile) oli chileläinen kirjailija, jota pidetään yhtenä kansainvälisesti merkittävimmistä eteläamerikkalaisista naiskirjailijoista. Hänen niukka tuotantonsa irtautui realismin perinteestä ja yhdistää surrealismia ja alitajuisia aineksia feministisiin ja eroottisiin teemoihin.[1]
Bombal syntyi yläluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli argentiinalainen mutta ranskalaista sukua, äiti saksalaista. Isä kuoli 1919 kun Bombal oli 8-vuotias, ja muutaman vuoden kuluttua äiti muutti kolmen tyttärensä kanssa Pariisiin. Bombal opiskeli Sorbonnessa ja kiinnostui teatterista paikallisten harrastajaryhmien jäsenenä.[1] Hän pääsi opiskelijaksi Antonin Artaud’n ja Jean-Louis Barrault’n L’Atelier -teatterikouluun, mutta konservatiiviset sukulaiset nostivat asiasta äläkän kun tuttavat kertoivat nähneensä tytön avantgarde-teatterin lavalla. Bombal lähetettiin takaisin Chileen, jonne hänen äitinsä oli palannut jo 1928.[2] Bombal lähti parin vuoden päästä Buenos Airesiin yhdessä ystävänsä Pablo Nerudan ja tämän vaimon kanssa. Neruda oli saanut sieltä paikan Chilen konsulina, ja Bombal asui heidän luonaan ja kirjoitti tekstejään heidän keittiön pöytänsä ääressä. Hän tutustui myös Sur-kirjallisuuslehden julkaisijaan Victoria Ocampoon ja sai tekstejään julkaistuksi hänen lehdessään. Buenos Airesin vuosina syntyivät Bombalin merkittävimmät teokset, La última niebla (1935) ja La amortajada (1938).[1]
Bombal teki lyhyen matkan Yhdysvaltoihin, jossa hän tapasi muun muassa William Faulknerin ja Sherwood Andersonin. Hän palasi Buenos Airesiin, jossa julkaisi kertomuksensa El árbol ja Islas nuevas. Hän palasi seuraavaksi kotimaahansa Chileen, jossa hän ampui rakastajaansa ja joutui karkotetuksi maasta. Bombal asui sen jälkeen kolmisenkymmentä vuotta New Yorkissa, muttei sinä aikana julkaissut muuta kuin itse tekemänsä englanninnokset kahdesta ensimmäisestä teoksestaan nimillä The House of Mist ja The Shrouded Woman.[1]
Bombal palasi 1970-luvun alussa yli 60 vuoden iässä Etelä-Amerikkaan, ensin Argentiinaan ja sitten synnyinkaupunkiinsa, Chilen Viña del Mariin. Hän kuoli Santiagossa 1980.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- La última niebla (1935)
- La amortajada (1938)
- El árbol (1939)
- Islas nuevas (1939)
- Mar, cielo y tierra (1940)
- La historia de María Griselda (1946)
- La maja y el ruiseñor (1960)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Bombal, María Luisa (Arkistoitu – Internet Archive), Gale Contextual Encyclopedia of World Literature 2009. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 6.12.2015.
- ↑ Rubio, Patricia: ”María Luisa Bombal”, teoksessa Tompkins, Cynthia & Foster, David William: Notable Twentieth-century Latin American Women: A Biographical Dictionary. Greenwood Publishing Group, 2001, sivu 43.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adams, Ian. Three Authors of Alienation: Bombal, Onetti, and Carpentier. Austin: University of Texas Press, 1975.
- Kostopulos-Cooperman, Celeste. The Lyrical Vision of María Luisa Bombal. London: Tamesis Books, 1988.
| ||||||||||||||||||||||
