Maaottelumarssi 1941
Maaottelumarssi 1941 oli kävelykilpailu, joka käytiin Suomen ja Ruotsin välillä 4.–25. toukokuuta 1941.[1] Maaottelumarssin sääntöjen mukaan voittaja olisi maa, jossa kirjattaisiin enemmän suorituksia. Suoritukset painotettaisiin maiden väkilukujen suhteessa siten, että yhden suomalaisen suoritus vastasi kahden ruotsalaisen suoritusta.[1] Marssijoiksi kelpuutettiin kaikki vuonna 1931 ja sitä ennen syntyneet kansalaiset. Naisten ja 1928–1931 syntyneiden lasten piti kävellä 10 km alle tunnin ja 40 minuutin ja miesten 15 km alle kahden tunnin 20 minuutin ajassa.[2] Juosta ei saanut, ja sama henkilö sai marssia vain kerran.
Maaottelumarssin järjestelyihin osallistui järjestöjä hyvin laajasti. Mukana olivat muun muassa Suomen Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto, Suomen Latu, Puolustusvoimat, suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd -järjestö. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Urho Kekkonen, silloinen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja. Helsingissä toimi maaottelumarssin toimisto, josta postitettiin marssikortteja, marssimerkkejä, mainosjulisteita, marssiaapisia, kiertokirjeitä ja marssiohjeita paikallisille asiamiehille, joita oli eri puolilla maata yli 700.[3]
Maaottelumarssista tehtiin suuri tapahtuma, josta uutisoivat Yleisradio ja lehdistö ja johon pyrittiin saamaan mukaan kaikki julkisuuden henkilöt.[3] Marssin nimekkäitä suorittajia olivat muun muassa Tahko Pihkala, Tauno Palo, A. I. Virtanen ja Paavo Nurmi. Myös presidentti Risto Ryti tummassa puvussaan, Jukka Rangellin hallitus ja presidentin poliittinen sihteeri L. A. Puntila marssivat, mikä filmattiin ja näytettiin uutiskatsauksissa.[1][3] Dallapé-orkesteri marssi viihdesäveliä soittaen.[1] Naisia marssijoista oli yli puolet, ja Inarin kunnassa marssi peräti 65 prosenttia asukkaista.
Marssiin osallistuva sai muistoksi suorituksestaan marssikortin, johon merkittiin henkilötietojen lisäksi suorituspäivä ja tulos. Osanottajan täyttämistä kahdesta kortista toinen jäi toimitsijoille. Korttiin merkittiin myös marssimerkin lunastaminen. Merkki oli pronssinen rintamerkki. Se maksoi viisi markkaa, ja sen oli suunnitellut Tapio Wirkkala. Rintamerkki oli hänen ensimmäisiä töitään.
Kilpailun tulosten laskenta kesti lähes kuukauden. Tulos julkistettiin 20. kesäkuuta. Suomessa suorituksia kirjattiin 1 507 111 ja Ruotsissa 943 952,[1] joten Suomi voitti tuon kamppailun ylivoimaisesti ilman väestöpainotuksiakin. Suomi sai Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n lahjoittaman voittopalkinnon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Maaottelumarssilla nähtiin koko kansa Yleisradio, Elävä arkisto. Viitattu 13.7.2012.
- ↑ Jorma O. Tiainen, Veikko Ahola: Vuosisatamme kronikka, s. 560. Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-X.
- ↑ a b c Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 68-69. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9.