Leopold Averbah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Averbah Bolševistskaja vesna (”Bolševistinen kevät”) -teoksensa kannessa.

Leopold Leonidovitš Averbah (Auerbach, ven. Леопо́льд Леони́дович Аверба́х, 1903 Saratov14. elokuuta 1937) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja kirjallisuusvaikuttaja.

Leopold Averbah syntyi juutalaisen höyrylaivayhtiön omistajan perheeseen. Hänen äitinsä oli Jakov Sverdlovin sisar.[1] Averbahin vaimo oli Vladimir Bontš-Brujevitšin tytär ja hänen sisarensa oli naimisissa NKVD:n päällikön Genrih Jagodan kanssa[1].

Lukion kesken jättäneestä Averbahista tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen yksi komsomolin johtajista[2] ja VKP(b):n jäsen vuonna 1920. Hän työskenteli jonkin aikaa ulkomailla kommunistisen nuorisointernationaalin tehtävissä[2].

Venäjälle palattuaan[2] Averbah toimitti Molodaja gvardija (1922–1924) ja Na literaturnom postu (1926–1932) -kirjallisuuslehtiä. Hän oli Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistyksen pääsihteeri[3] ja yksi aikansa dogmaattisimmista kirjallisuuskriitikoista[4]. RAPP:in lakkauttamisen jälkeen vuonna 1932 Averbah osallistui neuvostokirjailijoiden liiton perustamiseen[3]. Myöhemmin häntä alettiin syyttää muun muassa trotskilaisuudesta[4].

Sverdlovskin alueella NKP(b):n piirikomitean sihteerinä toiminut Averbah pidätettiin huhtikuussa 1937, tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin. Hänet on haudattu Moskovaan Donskoin luostarin hautausmaalle. Averbah todettiin syyttömäksi vuonna 1961.[5]

Averbahia on pidetty yhtenä Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -romaanin kirjallisuuskriitikko Berliozin esikuvista[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sem 40: Pervyi rossijski mediamagnat Leopold Averbah sem40.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
  2. a b c Literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
  3. a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
  4. a b Encyclopedia Judaica (second edition), volume 2, s. 722. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865930-5.
  5. Žertvy polititšeskogo terrora v SSSR lists.memo.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
  6. Lesskis, G: Posledni roman Bulgakova. Teoksessa: Bulgakov, M. A.: Sobranije sotšineni v pjati tomah. Tom pjatyi, s. 631–632. Moskva: Hudožestvennaja literatura, 1990. ISBN 5-280-00982-2.