Saatana saapuu Moskovaan
Wikipedia
Saatana saapuu Moskovaan (ven. Мастер и Маргарита, Master i Margarita eli Mestari ja Margarita) on neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisin romaani. Monet pitävät sitä yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ja humoristisimmista venäjänkielisistä teoksista.
[muokkaa] Historia
Bulgakov aloitti teoksensa kirjoittamisen vuonna 1928. Hän hioi kirjaansa kuolemaansa, vuoteen 1940 saakka. Ensimmäinen versio tuhoutui (Bulgakovin mukaan se paloi uunissa) maaliskuussa vuonna 1930. Bulgakov aloitti kirjoitustyön uudemman kerran vuotta myöhemmin. Toinen versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas 1937. Kirjailijan oli pakko lopettaa kirjoitustyö neljä viikkoa ennen kuolemaansa, minkä jälkeen Bulgakovin vaimo viimeisteli teoksen.
Ensimmäisen kerran Saatana saapuu Moskovaan julkaistiin Moskva-lehdessä sensuroituna versiona, jossa tekstiä oli muutettu ja 12% poistettu kokonaan. Neuvostoliiton maanalainen julkaisutoiminta Samizdat painoi lisäksi muutellut ja poistetut kohdat. Vuonna 1967 frankfurtilainen kustantaja julkaisi teoksen näiden laittomien liitteiden avulla. Venäjällä ensimmäinen täydellinen versio kirjasta julkaistiin vasta vuonna 1973, ja viimeisimmän asunsa se sai vuonna 1989, kun kirjallisuuden asiantuntija L. Janovskaja muotoili sen kaikkien saatavilla olevien käsikirjoitusten pohjalta.
[muokkaa] Romaani
Romaanissa kietoutuu yhteen ja rinnastuu kolme erilaista tapahtumakulkua: Saatanan vierailu 1930-luvun Moskovassa, Mestarin ja Margaritan kiihkeä rakkaustarina sekä Jeesuksen ajan Jerusalem, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Ješua Ha-Notsrin kuolemantuomiota. Saatanan hahmo kirjassa on salaperäinen taikuri Woland (Воланд), jonka seurue koostuu demoneista ja noidista: heitä ovat Korovjev alias Fagot (Фагот), suuren mustan kissan hahmon ottanut Begemot (Бегемот, "virtahepo"), Azazello (Азазелло), Abadonna (Абадонна) sekä Hella (Гелла). Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina, kehitysromaanina runoilija Ivan Bezdomnyin näkökulmasta ja niin edelleen.
Jo alkulehdillä moskovalaisen kirjailijaliiton Massolitin puheenjohtaja Berlioz liukastuu raitiotiekiskoja ylittäessään auringonkukkaöljyyn, ja raitiovaunu sinkoaa hänen irti leikkautuneen päänsä poukkoilemaan katukiveykselle. Bulgakovin huima fantasianomainen kerronta ei tästä ainakaan laannu, kun Moskovan teatterimaailma saa uudeksi esiintyjäkseen mustan magian asiantuntijan, professori Wolandin. Näytännöissään hän jakelee ihmisille avokätisesti ranskalaisen muodin luomuksia ja rahaa, jotka myöhemmin kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan jättäen useat naishenkilöt ilkosen alasti kaduille juoksentelemaan. Tämä on vasta alkusoittoa niille kummallisuuksille, joita kaupungissa nyt alkaa sattua tämän tästä: Varietee-teatterin henkilökunta katoaa yksi toisensa jälkeen ja mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät. Siellä asustaa myös Berliozin tapaturmaisen kuoleman vuoksi raiteiltaan suistunut runoilija Ivan Bezdomnyi (Иван Бездомный, "koditon") sekä Mestari, jonka elämäntehtävä on kirjoittaa romaani Pontius Pilatuksesta ja joka on joutunut eroon rakastetustaan Margaritasta (Маргарита).
Kirjan humoristisinta ainesta ovat kuvaukset Saatanan vierailun aiheuttamista sekaannuksista ja kaaostilanteista, joiden yhteydessä Bulgakov leikittelee pilkallisesti paitsi ihmisten ahneudella ja hyväuskoisuudella, myös neuvostoyhteiskunnan epäkohdilla. Moskovan tapahtumat vuorottelevat Mestarin kirjan lukujen, paahteisen Jeršalaimin kaupungin (Jerusalem) kanssa. Maaherra Pontius Pilatus yrittää saada selvää hänelle tuomittavaksi tuodusta kulkurifilosofista Ješua Ha-Notsrista (Jeesus). Vaikka Pilatus on vaikuttunut keskusteluistaan Ješuan kanssa, hän ei uskalla tehdä poikkeuksellista vapautuspäätöstä, vaan antaa tämän ristiinnaulittavaksi. Kuvatuiksi tulevat myös kavaltaja Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen ajatusmaailma. Näistä tapahtumista kertovat osat on kirjoitettu äärimmäisen realistiseen tyyliin, kun taas arkiseen Moskovaan Bulgakov tuo puhuvia kissoja, lentäviä noitia, katoilevia ihmisiä ja niin edelleen.
Toisessa osassa Bulgakov tutustuttaa lukijan Margaritaan, joka ei ole unohtanut Mestariaan vaan yrittää kiihkeästi selvittää tämän olinpaikkaa. Woland tekee hänelle tarjouksen, jonka Margarita hyväksyy. Saatana haluaa tämän toimivan emäntänä järjestämissään suurissa tanssiaisissa, joihin saapuu ammoin kuolleiden ihmisten kavalkadi. Margaritan hurja lento yli Moskovan ja toimiminen juhlien emäntänä palkitaan: Mestari vapautetaan mielisairaalasta. Lopuksi Mestari ja Margarita jättävät Moskovan Saatanan ja tämän seuralaisten saattamina.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Monikielinen WWW-sivusto kirjasta ja TV-sarjasta
- Romaanin englanninkielinen käännös
- Nina Gimishanov: Tie valoon tai ikuiseen rauhaan. Kiiltomato.net 3.8.2005.
- Hannu Marttila: Bulgakov ilman kursivointeja. Helsingin sanomat 29.10.2007.
- Mikko Saari: Saatana saapuu Moskovaan. Kirjavinkit 24.4.2002.

