Lasva järv
| Lasva järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Laskuoja | oja Võhandu jõgeen |
| Järvinumero | VEE2129000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 72,2 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 1,71 km [1] |
| Pinta-ala | 12,5 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000545 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 5 m [1] |
| Suurin syvyys | 19,2 m [1] |
| Valuma-alue | 3 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Lasva järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lasva järv (myös Kääpa Palujärv, Linaleo järv [2]) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa Kasvan ja Pässän kylissä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 650 metriä pitkä ja 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 13 hehtaaria. Se sijaitsee Võhandu jõen eteläpuolella Lasvan taajamassa olevassa painaumassa. Lasvaa ympäröi peltoaukea, joka sijaitsee metsäalueella pienen Kurõpalon mäen eteläpuolella. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 5,0 metriä ja suurin syvyys 19,2 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000545 kuutiokilometriä eli 0,545 miljoonaa kuutiometriä. Järven rannat ovat osin peltomaata ja osin asutusta, joka muodostuu Lasvan ja Pässän kylistä. Sen eteläpäässä oli aikaisemmin suota, josta Obinitsan ja Võmmorskin välinen maantie on nykyään katkaissut erilleen Kaurisuun suona ja josta järvenpuoleinen osa on sitten kuivunut.[1][2]
Luokittelu ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[2]
Painauma, jossa järvi sijaitsee, on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäätikön sulamisvedet kuluttivat tulevalle järvelle paikkaa. Järven rannat ovat yleensä savea, mutta pohjoisrannoilla on myös hiekkaa. Järven pohjoispuolen rannat ja järven pohja ovat kovaa hiekkaa, mutta muualla ovat rannat ja niiden pohja mutaiset. Syvemmällä on järvellä mutapohja. Vedenväri on kellertävän vihertävä ja näkösyvyys on 2,3 metriä. Vuonna 1961 tutkittiin järven vesikasvillisuus, jonka lajimäärä todettiin keskinkertaiseksi. Se on hyvä kalajärvi ja siinä elää yleisinä ainakin särki ja ahven sekä lisäksi myös pasuri, hauki, sorva, kiiski, salakka, ruutana, suutari ja säyne.[3]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveen laskee vain muutama oja, mutta rantojen rinteet viettävät järveen kaikista suunnista. Suurin oja laskee Kaurisuun kautta järven eteläpäähän. Laskuoja alkaa järven luoteispäästä ja se yhtyy suoraksi kaivettuna suoraan Mõduojaan, joka päätyy 1,5 kilometrin päässä järvestä Võhandu jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on vain 3,0 neliökilometriä ja sen veden vaihtuvuus on laskennallisesti kaksi kertaa vuodessa eli 180 vuorokautta. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Lasva järv (vee2129000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lasva järv, kalapeedia.ee, viitattu 28.8.2020