L. Paul Bremer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
L. Paul Bremer
Koalition väliaikaisen hallinnon päämies
Edeltäjä Jay Garner (Jälleenrakennus- ja humanitaarisen avun viraston johtajana)
Seuraaja Ghazi Maš’al Ajil al-Yawar (Väliaikaisena presidenttinä)
Henkilötiedot
Syntynyt30. syyskuuta 1941 (ikä 82)
Hartford, Connecticut, Yhdysvallat
Ammatti diplomaatti
Puoliso Frances Winfield
Tiedot
Puolue republikaanit

Lewis Paul Bremer III (s. 30. syyskuuta 1941) oli Irakin jälleenrakennus- ja humanitaarisen avun viraston johtaja vuoden 2003 Irakin sodan jälkeen[1], 6. toukokuuta 2003 alkaen. Toimessaan koalition väliaikaisen hallinnon (Coalition Provisional Authority; CPA) päämiehenä 12. toukokuuta 2003 alkaen hän oli suoraan Yhdysvaltain puolustusministerin alainen, kunnes Irakille palautettiin rajoitettu suvereniteetti 28. kesäkuuta 2004.

Bremer on kotoisin Hartfordista Connecticutista. Hän opiskeli Yalen yliopistossa ja Harvardin yliopistossa, josta sai taloushallinnon ylemmän korkeakoulututkinnon 1966.[1] Samana vuonna hän meni Yhdysvaltain ulkoministeriön palvelukseen ja työskenteli Kabulissa ennen kuin jatkoi opintojaan Institut d'Etudes Politiques de Paris'ssa. Hän työskenteli Blantyressa Malawilla 1968–1971. Englannin lisäksi Bremer osaa arabiaa, ranskaa, hollantia, norjaa, persiaa, saksaa ja espanjaa.

Bremer oli Henry Kissingerin avustajana 1972–1976, lähettiläänä Oslossa, palasi 1979 Yhdysvaltoihin varaulkoministeriksi ja toimi vuodesta 1981 Alexander Haigin erityisavustajana.

Reagan nimitti Bremerin lähettilääksi Alankomaihin 1983 ja terrorismin vastaisen toiminnan lähettilääksi 1986. Bremer jätti ulkoministeriön 1989 ja ryhtyi Henry Kissingerin Kissinger and Associatesin johtajaksi. Ennen paluutaan hallitukseen 2003 Bremer toimi Marsh Crisis Consultingin toimitusjohtajana ja hallintoneuvoston puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä yhtiöissä Air Products and Chemicals, Inc. ja Akzo Nobel NV. Marsh & McLennan Companiesin toimistot sijaitsivat New Yorkin World Trade Centerin molemmissa torneissa, jossa Bremerin toimisto oli etelätornissa. Bremer oli kaksi vuosikymmentä ollut vakiovieras Kongressin kuulemisissa ja häntä pidetään terrorismin ja kansallisen turvallisuuden asiantuntijana.

Vuoden 2001 lopulla Bremer oli entisen oikeusministeri Edwin Meesen kanssa Heritage Foundationin Homeland Security Task Forcessa, joka loi suunnitelman Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden ministeriön (Department of Homeland Security) perustamisesta.

Bremer nimitettiin koalition miehittämän Irakin johtoon toukokuussa 2003. Hän hallitsi asetuksilla. Määräyksiin kuului kokoontumisenvapauden rajoitusten pois, väliaikainen kuolemantuomion kielto, Saddamin aikaisten ammattiyhdistystoiminnan rajoitusten pitäminen voimassa, Irakin armeijan hajottaminen ja sen 400 000 jäsenen erottaminen ja Baath-puolueen jäsenten erottaminen, ml. koulunopettajat, viroistaan.

Heinäkuussa 2003 Bremer hyväksyi Irakin väliaikaisen hallintoneuvoston (Iraqi Interim Governing Council) kokoamisen eri poliittisten, uskonnollisten ja kansallisten ryhmien edustajista. Hän itse piti kuitenkin veto-oikeuden sen päätöksiin. 1. maaliskuuta 2004 hyväksyttiin maan uusi perustuslaki ja se allekirjoitettiin virallisessa tilaisuudessa 5. huhtikuuta. 28. kesäkuuta 2004 kello 10:26 koalition hallinto (Coalition Provisional Authority) luovutti vallan Irakin väliaikaiselle hallitukselle, jonka jälkeen Bremer lähti maasta.

Bremer sai 14. joulukuuta 2004 Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin Presidential Medal of Freedomin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b L. Paul Bremer III Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]