Käärmekotka
| Käärmekotka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Käärmekotkat Circaetus |
| Laji: | gallicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Circaetus gallicus |
|
 Käärmekotkan levinneisyyskartta, johon on merkitty vaaleanvihreällä pesimäalue, sinisellä talvehtimisalue ja tummanvihreällä alueet, joilla lajia tavataan ympäri vuoden. |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Käärmekotka (Circaetus gallicus) on keskikokoinen päiväpetolintu, joka on Suomessa satunnainen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmekotkan paras tuntomerkki on lähes täysin valkoinen vatsapuoli. Selkäpuoli on harmaanruskea. Vanhan linnun pää ja rinnan yläosa ovat ruskeat muodostaen tyypillisen huppumaisen kuvioinnin, siipien alapinnalla harvaa mustaa juovitusta valkealla pohjalla. Nuoremmilla linnuilla alapuoli lähes kokonaan valkoinen. Silmä keltainen, varpaat lyhyet. Pituus 63–68 cm, siipien kärkiväli 185–195 cm, paino 1,7–1,9 kg.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmekotkia on Välimeren ympäristössä, Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja osissa Aasiaa (Kazakstanissa, Pakistanissa, Intiassa ja joillakin Indonesian saarilla). Pohjoiset linnut muuttavat talveksi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.[1] Suomessa laji on lähes jokavuotinen harhailija.
Euroopassa arvioidaan pesivän 18 000–21 000 paria. Maailman kannaksi arvioidaan 100 000–200 000 lintua. Kanta on vakaa ja laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmekotka viihtyy lämpimillä ja kuivilla avomailla, joilla elää runsaasti käärmeitä ja muita syötäväksi kelpaavia matelijoita. Levinneisyysalueensa pohjoisosissa kotka viihtyy alangoilla, joilla ruohikot, nummet ja metsät vuorottelevat. Lintu suosii kumpuilevaa maastoa, jolla syntyy nousevia lämpövirtauksia. Käärmekotka ei pärjää tehokkaasti viljellyllä seudulla, koska niiltä sen saaliseläimet ovat hävinneet.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmekotka syö lähinnä käärmeitä mutta myös muita matelijoita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c BirdLife International: Circaetus gallicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riihimäki, Jouni, Haikarainen, Timo, Peltonen, Eero & Peltonen, Jukka 1980: Käärmekotka Circaëtus gallicus*, Suomelle uusi lintulaji. - Lintumies 1.1980 s. 37-38. LYL.
- Käärmekotka Lintukuva-verkkopalvelussa