Kristian August II

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kristian August II, piirros.

Kristian August II (19. heinäkuuta 1798 Kööpenhamina, Tanska11. maaliskuuta 1869 Primkenau, Preussi)[1] oli Augustenburgin herttua ja Augustenburgin suvun päämies, joka tavoitteli Tanskan sekä Schleswigin ja Holsteinin kruunua, ja myötävaikutti toiminnallaan sekä ensimmäisen että toisen Saksan–Tanskan sodan puhkeamiseen.

Kristian August II:n isä oli vuonna 1814 kuollut herttua Fredrik Kristian II, joka oli ajautunut huonoihin väleihin etäisten sukulaistensa, Tanskan kuningashuoneen kanssa, ja epäonnistunut yrityksessään saada veljensä Kaarle August Ruotsin valtaistuimelle. Kristian Augustin äiti oli Tanskan prinsessa Louisa Augusta, kuningas Kristian VII:n tytär, joten hän oli äitinsä puolelta läheisempääkin sukua Tanskan kuningasperheelle. Hän oli vuodesta 1820 naimisissa kreivitär Louise Sophie Danneskiold-Samsøen kanssa. Koska Tanskaa hallinnut Oldenburg-suvun päähaara näytti olevan sammumassa, Kristian August II kiinnostui mahdollisuudesta saada omalle suvulleen joko Tanskan valtaistuin tai ainakin Schleswig ja Holstein siinä tapauksessa, että Tanskan kruununperijäksi valittaisiin joku muu herttuakuntien oman kruununperimysjärjestyksen vastaisesti.[2]

Kristian August julkaisi vuonna 1837 nimettömänä Schleswig-Holsteinin kysymystä käsitelleen saksankielisen pamfletin, mistä alkaen hän alkoi ruokkia tanskalaisvastaista mielialaa. Julkisuudelta salassa herttua ajoi asiaansa Schleswigin maapäivillä ja lehdistössä. Vaikka oli itse saanut tanskalaisen kasvatuksen, hän alkoi vaatia saksan kielen puolustamista tanskan kieltä vastaan Pohjois-Schleswigissä. Vuodesta 1846 hän esiintyi avoimesti Schleswigin saksalaismielisen opposition johtajana ja levottomuuksien puhjettua vuonna 1848 hän taivutteli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:tä puuttumaan asiaan sotilaallisella väliintulolla. Hänen nuorempi veljensä Fredrik vaikutti myös näkyvästi Schleswig-Holsteinin politiikassa ja toimi kapinahallituksen jäsenenä. Vuosien 1848–1851 ensimmäisen Schleswigin sodan päätyttyä Tanskan voittoon Kristian August ja hänen perheensä karkotettiin pysyvästi mailtaan. Vuonna 1852 Tanskan hallitus osti Alsin saarella sijainneet Augustenburgin suvun maat kuuden miljoonan kruunun hinnalla sillä ehdolla, että Kristian August lupautui jäämään pysyvään maanpakoon ja olemaan sekaantumatta Tanskan kruununperimysjärjestykseen.[2] Samana vuonna oli päätetty Tanskan valtaistuimen periytymisestä Glücksburg-suvulle.

Kristian August II asui vuodesta 1853 Primkenaussa Sleesiassa. Kun Tanskan kuningas Fredrik VII vuonna 1863 kuoli, Kristian August ilmoitti luopuvansa oikeudestaan Schleswigin ja Holsteinin kruunun poikansa Fredrik Augustin hyväksi, joka julistautui välittömästi Schleswig-Holsteinin herttuaksi nimellä Fredrik VIII. Tämä johti toisen Saksan–Tanskan sodan syttymiseen.[2]

Kristian August II:n nuorempi poika Kristian nai Englannin kuningatar Viktorian tyttären prinsessa Helenan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hans Harald Hennings: Christian Karl Friedrich August (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1957) Deutsche Biographie. Viitattu 5.8.2018.
  2. a b c d Nordisk familjebok (1904), s. 405–407 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 5.8.2018.