Korsu
Sivulta puuttuu 
Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle. [1]
Korsu rakennetaan usein sellaiseen luonnonkohtaan, esimerkiksi mäkeen siten että korsuun johtava käytävän suuaukko on mäen törmässä ja itse korsuun johtaa eteiskäytävä. Itse korsurakennelma on kaivettu mäen sisään. Varsinainen korsuhuone rakennetaan usein hirsistä. Korsuhuoneen päällä on moninkertainen ristikkäinen hirsikerros, ja hirsien päällä maata ja isoja kiviä. Korsun katto on myös maastoutettu havaitsemisen vaikeuttamiseksi. Korsuun johtaa yksi tai useampia ilmanvaihtokanavia ja lämmityslaitteiden poistoputkia. Kanaviin ja putkiin asennetaan korsun katon eli maanpinnan tasoon verkko, jolloin vihollisen putkiin pudottamat räjähdyspanokset räjähtävät korsun katolla haavoittaen katolla mahdollisesti olevia valtauksen yrittäjiä.
Aina ei korsua saa kaivettua luonnostaan hyvään paikkaan, jolloin se voidaan kaivaa tasaiselle maallekin. Tällöin korsuun johtaa alaspäin viettävä tunneli.
Tulikorsuun johtava tunneli vajoaa melko jyrkästi maan alle johdattaen pieneen, noin 1,5-4 neliön kokoiseen huoneeseen. Tulikorsujen seinässä on ampuma-aukkoja. Majoituskorsut ovat huomattavasti suurempia ja tarkoitettu jopa puolijoukkueelle, 20:lle, kuten puolijoukkueteltta tai useammalle henkilölle, miltei tukikohdan joukkueelle.
Korsu ei ole sama asia kuin bunkkeri, sillä useimmiten korsu rakennetaan kokonaan puusta ja vahvistetaan rautalangalla ja kivillä rakennelman katolla, toisin kuin bunkkeri, joka tehdään raudasta ja betonista. Tosin nykyään puolustusvoimilla on käytössä kokonaan teräsbetonisia elementtikorsuja. Tällaisen elementtikorsun pystyttäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin perinteisen korsun, mutta vaatii painavien elementtien nostamiseen työkoneen. Elementtikorsun leveyttä ja korkeutta on vaikea muuttaa rakennuspaikalla, mutta pituutta voidaan tarpeen mukaan säätää.
Suurin osa Suomen sotien aikaisista korsuista on romahtanut tai tuhottu. Säilyneitä korsuja on eniten Salpalinjan alueella ja sen lähettyvillä. Myös ainakin Kuusamon alueella on vielä ehjiä korsuja. Veteraanit ja reserviläiset ovat rakentaneet joitain uusiakin korsuja esittelytarkoituksiin.
[muokkaa] Lähdeviitteet
- ↑ Korsulla tarkoitetaan myös heinien, ruumenien ja olkien säilytykseen tarkoitettua riihen osaa, riihen korsua. Osittain kaivettuun hirsisalvokseen rakennettua saunaa voidaan nimittää korsusaunaksi.
