Einari Teräsvirta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten telinevoimistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 1948 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Los Angeles 1932 rekki
Pronssia Pronssia Los Angeles 1932 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Berliini 1936 joukkuekilpailu

Einari Teräsvirta (7. joulukuuta 1914 Viipuri23. marraskuuta 1995 Helsinki)[1][2] oli suomalainen arkkitehti, professori, telinevoimistelija ja olympiavoittaja.

Urheilusaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Los Angelesin kisoissa Teräsvirta sai rekillä samat pisteet Heikki Savolaisen kanssa, mutta Suomen joukkue päätti antaa hopeamitalin Savolaiselle. Teräsvirta on nuorin suomalainen kesäolympiamitalisti. Lisäksi hän ehti saavuttaa urallaan uimahyppyjen Suomen mestaruuden.

Teräsvirran suunnittelemia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satakuntatalo, Helsinki (valm. 1952)
  • Karjalan Talo, Joensuu (1954)
  • Luhangan talvikirkko, Luhanka (valm. 1958)
  • Hotelli Marski, Helsinki (valm. 1962)
  • Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto ja sosiologian laitos, Helsinki (valmistunut 1963 biokemian laitosrakennukseksi)
  • Imatran uimahalli ja urheilutalo (1965, 1981–1982)
  • Kiinteistö Oy Keskusaukio, Lohja (1970)
  • Oy Alko Ab:n varasto- ja toimistorakennus, Helsinki (valmistunut 1971, nyk. Itämerentalo)
  • Kalastajatorppa, päähotelli, Helsinki (valm. 1975)
  • Ruoholahden Kuntotalo, entinen Alkon Kuntotalo, Helsinki (valm. 1977, purettu 2011)
  • Innotalo (PRH), Helsinki (valm. 1978)
  • Valtion vierastalo, Helsinki (valm. 1984)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkkitehtiesittely: Einari Teräsvirta
  2. Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.