Olli Saijonmaa
Vilho Olavi (Olli) Saijonmaa (28. marraskuuta 1908 Mikkeli – 6. heinäkuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1] Hän työskenteli muun muassa rakennushallituksessa ja vuodesta 1951 lähtien vaimonsa arkkitehti Eija Saijonmaan kanssa heidän yhteisessä arkkitehtitoimistossaan.[1]
Olli Saijonmaan harrasti rakennusten valokuvausta, näitä kuvia on muun muassa Suomen arkkitehtuurimuseon kokoelmissa.[1] Museossa on myös Saijonmaiden arkkitehtitoimiston piirustuskokoelma, toimisto osallistui lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin.[1]
Olli Saijonmaa pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927 Mikkelin Lyseosta ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1935.[1] Saijonmaan ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen oli arkkitehti Väinö Vähäkallion toimisto, jossa hän työskenteli vuosina 1935–1941.[1] Saijonmaa osallistui ansiokkaasti sotaan ja oli sotilasarvoltaan lopulta vuonna 1942 kapteeni.[1] Sodan aikana hän toimi niin sanottuna TK-taiteilijana ja suunnitteli muun muassa komentokorsun ja muita puolustusrakenteita.[1]
Sodan jälkeen Olli Saijonmaa oli lyhyen aikaa töissä rakennushallituksessa ja perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1946.[1] Saijonmaa avioitui vuonna 1948 arkkitehtiopiskelija Eija o.s. Äyhön kanssa, joka työskenteli samasta vuodesta lähtien Olli Saijonmaan toimistossa.[1] Vaimon valmistuttua arkkitehdiksi he perustivat yhteisen arkkitehtuuritoimiston vuonna 1951. Toimisto suunnitteli sekä asuinrakennuksia että julkisia rakennuksia, muun muassa vanhusten palvelutaloja ja kirkkoja.[1] Toimiston käsialaa on muun muassa Helsingin ensimmäinen vanhainkoti eli Kustaankartanon vanhainkoti, jonka punatiiliset rakennukset ja puisto valmistuivat vuonna 1953 Oulunkylään.[2] Merkittäviin toteutettuihin töihin kuuluu myös nykyinen Vantaan kaupungintalo, joka perustui vuonna 1954 käytyyn Helsingin maalaiskunnan virastotalon suunnittelukilpailuun. Tikkurilaan rakennettu virastotalo valmistui vuonna 1957.
Muita Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaan suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa vuonna 1959 valmistunut Pitäjänmäen[3] ja vuonna 1960 valmistunut Puistolan kirkko.[4]
Nykyään Mikkeliin kuuluvaan Haukivuoren kuntaan Saijonmaat suunnittelivat muun muassa kunnantalon ja siihen liittyvän asuinkerrostalon, ne valmistuivat 1957.[5] Haukivuoren Asemankylään he suunnittelivat kansakoulun, joka valmistui 1957 ja keskikoulun, joka valmistui 1961.[5]
Hämeenlinnaan Saijonmaat suunnittelivat Kauppaoppilaitoksen, joka valmistui 1965.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Arkkitehtiesittely: Olli Saijonmaa Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Kustaankartano (Oulunkylän kotikaupunkipolut: Mäkitorpan reitti) Kaupunginosat.net. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Pitäjänmäen kirkko Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Puistolan kirkko Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ a b Mustonen, Aada & Puntanen, Pia & Vikman, Laura: Modernin jäjillä: Alueinventointeja Mikkelin seudulla, s. 47–48. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1. Mikkeli: Mikkelin kaupunki, 2012. ISBN 978-952-5691-30-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.1.2016).
- ↑ Yrjö S. Koskimies: Hämeenlinnan kaupunki 1945-1974, s. 184. Karisto. ISBN 951-23-1186-0.