Erik Kråkström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Emil Kråkström (22. syyskuuta 1919 Pedersöre13. tammikuuta 2009 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti ja professori.

Kråkström kirjoitti ylioppilaaksi 1939, toimi tulenjohtoupseerina sodassa ja valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1948. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan ulkomailla, muun muassa University of Californiassa lukukauden 1954–1955. Kråkström työskenteli 1948–1952 Yrjö Lindegrenin apulaisena ja osallistui muun muassa Olympiastadionin laajennuksen ja Helsingissä sijaitsevan Käärmetalon suunnitteluun. Helsingin Töölönlahden alueen asemakaavan, jonka kilpailun Lindegren oli voittanut vuonna 1948, Kråkström jatkoi 1950–1954 loppuun tämän kuoltua. Se toimi myöhemmin Alvar Aallon keskustasuunnitelman viitoittajana.[1]

Kråkströmin suunnittelema Svenska social- och kommunalhögskolanin entinen rakennus.

Vuodesta 1950 Kråkströmillä oli oma toimisto, ja hän teki paljon yhteistyötä arkkitehti Ahti Korhosen kanssa. Kråkström erikoistui varsinkin teollisuusrakennusten suunnitteluun.[1] Imatran Voimalle hän suunnitteli Loviisaan Suomen ensimmäisen ydinvoimalan (1977) ja Vantaan Myyrmäkeen yhtiön pääkonttoriksi tarkoitetun toimistorakennuksen (1987).[1][2] Kaukas Oy:lle valmistui useita tehdasrakennuksia. Kråkström suunnitteli myös Carl Ludvig Engelin piirtämän Helsingin Katajanokan merikasarmin saneerauksen 1973–1989 ulkoministeriön tiloiksi.[1] Hän teki Wärtsilä-yhtymälle 1965 toteutumattoman suunnitelman toimistotornitalojen kokonaisuudesta entisen Kone ja Silta -yhtiön konepajan alueelle Helsingin Sörnäisiin eli nykyisen Merihaan paikalle.[3] Kråkström suunnitteli myös asemakaavan Helsingin Jakomäen[4] ja Niemenmäen sekä Espoon Lähderannan kaupunginosille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi useita kouluja ja kirkkojen saneerauksia sekä Kaskisten ja Siipyyn kirkot.[1] Eräs Kråkströmin suunnittelutyö, Svenska social- och kommunalhögskolanin entinen rakennus (1964) Helsingin Taka-Töölössä, purettiin vuonna 2020, vaikka Museoviraston mukaan sillä oli kulttuurihistoriallista merkitystä.[5]

Kråkström oli Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajana 1966–1967. Hän oli kiinnostunut myös kuvataiteesta.[1] Hän sai professorin arvonimen vuonna 1975.[6] Vuosina 2004–2005 hän kuului Porvoon kaupungin julkisivulautakuntaan.[1]

Kråkströmin tuotantoa esiteltiin Suomen rakennustaiteen museon näyttelyssä 23. syyskuuta – 29. marraskuuta 2009.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Erik Kråkström. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 7.6.2011.
  2. Vero­virkailijoiden hylkäämä valtava tyhjä talo odottaa uutta käyttöä keskellä parhainta Vantaata – tila­pioneerit ideoivat sille villiä tulevaisuutta Helsingin Sanomat 5.5.2018. Viitattu 6.5.2018.
  3. Manninen, Antti: Wärtsilä suunnitteli tornitaloja Sörnäisiin. Helsingin Sanomat 7.4.2012, s. A 18.
  4. Astikainen, Riitta – Heiskanen, Riitta – Kaikkonen, Raija: Elämää lähiössä, s. 267. Helsingin Sanomat, Helsinki 1997.
  5. Gamla Soc&kom rivs nästa år. Hufvudstadsbladet, 20.11.2017, s. 5. Artikkelin verkkoversio.
  6. Erik Kråkström, arkkitehti ja kulttuuripersoona. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 7.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]