Kivinilkka
Sivulta puuttuu | Kivinilkka | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Zoarces viviparus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20–30 cm pitkäksi kasvava ja Itämeressä elävä vihertävänharmaa pohjakala.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.[1] Kivinilkan kanssa samannäköisiä lajeja ovat elaska (Lumpenus lampretaeformis), made (Lota lota), neliviiksimade (Rhinonemus cimbrius) ja teisti (Pholis gunnellus).
Levinneisyys [muokkaa]
Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Britteinsaarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.[2]
Lisääntyminen ja elintavat [muokkaa]
Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo–syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.
Kalastus ja käyttö [muokkaa]
Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ennätyskalarekisteri. Viitattu 7.6.2009.
- ↑ Zoarces viviparus (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
