Uimarakko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Särjen sukuisen sorvan uimarakko

Uimarakko (lat. vesica pneumatica) on monilla kaloilla ruumiinontelon yläosassa oleva elin, joka sisältää kaasuja. Uimarakko on koko ruumiinontelon pituinen ja sen dorsaalipuolella sijaitsevat kalan pitkittäiset munuaiset. Kala voi säädellä uimarakon avulla uimasyvyyttään. Ilma uimarakkoon siirtyy joko nielemisliikkeiden tai kaasurauhasten avulla. Kaasurauhasessa hemoglobiinin hapensitomiskykyä vähennetään laktaatin avulla, jolloin happimolekyylit siirtyvät uimarakkoon. Uimarakon takia kala ei voi tehdä nopeita syöksyjä pystysuunnassa, muuten rakko halkeaisi. Rustokaloilla (hailla ja rauskuilla) ei ole uimarakkoa, vaan ne säätelevät uimasyvyyttään olemalla jatkuvasti liikkeessä. Myöskään monilla pohjassa elävillä luukaloilla, esimerkiksi simpuilla, ei uimarakkoa ole.

Uimarakon kaasukoostumus vaihtelee. Lähellä pintaa pysyttelevillä kaloilla se muistuttaa tavallista ilmaa, mutta syvälle menevät kalat varastoivat uimarakkoon ylimääräistä happea.

Uimasyvyyden säätelyn lisäksi uimarakon tehtävänä on uroskalalla viilentää vatsaontelossa sijaitsevia kiveksiä, jotta siittiöiden muodostuminen olisi mahdollista.

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.