Tukikudos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tukikudokset ovat elimistön yksi pääkudostyypeistä. Muita kudostyyppejä ovat lihaskudos, hermokudos ja epiteelikudos. Tukikudokset jaetaan edelleen sidekudokseen, rasvakudokseen, luukudokseen, verikudokseen ja rustokudokseen. Tukikudoksen tärkein tehtävä on elimistön eri osien yhteenliittäminen, tukeminen ja suojaaminen. Tukikudokset muodostuvat kudossoluista ja niiden muodostamasta soluväliaineesta. Soluväliaine voi olla kiinteä tai nestemäistä. Joskus soluväliaine on kuitenkin tältä väliltä.

Sidekudos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sidekudoksia on kahta tyyppiä: löyhää sidekudosta ja tiivistä sidekudosta.

Löyhä sidekudos muodostuu sidekudossoluista eli fibroblasteista, jotka muodostavat kudoksen syntyessä soluväliainetta. Löyhässä sidekudoksessa on melko vähäinen määrä kollageeni- ja elastisia syitä. Fibroblastien lisäksi sidekudoksesta löytyy plasmasoluja, makrofageja ja syöttösoluja. Yleensä löyhässä sidekudoksessa parveilee myös veren valkosoluja. Löyhän sidekudoksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia diffuusiotienä kudosten välillä.

Tiivis sidekudos muodostuu sidekudossoluista eli fibroblasteista, jotka erittävät kudokseen sen muodostuessa soluväliainetta. Soluväliaine koostuu pääasiassa kollageenisyistä, jotka voivat olla järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä, jolloin puhutaan tiiviistä järjestäytymättömästä sidekudoksesta. Tiivis sidekudos muodostaa vahvoja peitinkalvoja elinten ympärille tai väliseiniä eri elimistön osien välille.

Rasvakudos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasvakudosta muodostuu, kun mesenkyymikudos tai löyhä sidekudos erikoistuu varastoimaan rasvaa. Rasvakudos muodostuu rasvasoluista eli adiposyyteistä, jotka keräävät varsinaista rasvaa eli triglyseridejä yhteen pisaraan sytoplasmaansa. Lopulta rasvapisara täyttää lähes koko soluliman ja tuma sekä sytoplasma ovat työntyneet solun seinämää vasten.

Rustokudos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rustokudoksessa ei ole verisuonia. Rustokudosta on elimistössä kolmea eri tyyppiä: syyrustoa, lasirustoa ja elastista rustoa.

Lasirusto on rustotyypeistä yleisintä ja se muodostuu kiinteästä soluväliaineesta, jossa on kollageeni tyyppi II:n muodostamia syitä sekä perusainesta, joka on hyvin tiivistä. Lasirustoa ympäröi rustokalvo, joka kykenee muodostamaan uusia rustosoluja.

Elastinen rusto muodostuu samoin kuin lasirusto, mutta siinä on kollageenisyiden lisäksi elastisia syitä.

Syyrusto muodostuu tiiviistä sidekudoksesta, jossa on rustosoluryhmiä.

Luukudos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukudos voi muodostua kahdella tavalla joko suoraan mesenkyymisolukosta luutumalla tai ensin muodostuu luusta rustoinen malli, jonka rustosolut korvautuvat vähitellen luusoluilla. Luun perusrakenne muodostuu vierekkäisistä osteoneista, joiden keskellä kulkee verisuoni. Luukudos muokkautuu koko ajan osteoklastien tuhotessa vanhaa luukudosta ja osteoblastien muodostaessa uutta. Osteoblastit jäävät muodostamansa luukudoksen vangeiksi ja muuttuvat osteosyyteiksi.