Kersti Bergroth

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kersti Solveig Bergroth (24. tammikuuta 1886 Viipuri24. tammikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen kirjailija joka nykyään muistetaan parhaiten karjalanmurteella kirjoitetuista näytelmistä Anu ja Mikko sekä Kuparsaare Antti.

Perhe ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergrothin vanhemmat olivat rehtori Adiel Bergroth ja Lydia Petterson. Kirjailija Eva Hirn oli hänen vanhempi sisarensa. Kersti Bergroth valmistui ylioppilaaksi 1904 ja filosofian kandidaatiksi 1910.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergroth kirjoitti vuoteen 1920 saakka ruotsiksi ja kuului tällöin Oscar Wildeä ja Hjalmar Söderbergiä ihanteenaan pitäneeseen Dagdrivare-kirjailijaryhmään.

Suomen kielellä Bergroth kirjoitti näytelmät Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1956). Tällöin hänen pyrkimyksenään oli käyttää kansankieltä elävöittämään ja tehostamaan ilmaisuaan. Näytelmien innoittajina olivat Bergrothin lapsuudessaan ja nuoruudessaan Antreassa viettämät kesät. Bergroth kirjoitti nuorille tyttöromaaneja Mary Marck -salanimellä ja julkaisi myös kirjoja ja pakinoita eri nimimerkeillä kuten Eli Ahonen, Arja Anger, Asser, Betty Cross, Kersti Hagelin, Mirjam Heino, K.B., Verna Kangas, K.L.Oire, L.K. Oire, Vilma Reino ja Tet.

Bergroth kirjoitti Valentin Vaalalle useita elokuvakäsikirjoituksia, kuten Morsian yllättää (1941), Tositarkoituksella (1943) ja Dynamiittityttö (1944). Elokuvascenaristina Bergroth käytti nimimerkkiään Tet.[1] Lisäksi hänen teostensa pohjalta tehty käsikirjoituksia, muun muassa elokuvaan Rikas tyttö[2].

1950-luvulla Bergroth muutti asumaan Italiaan Roomaan ja julkaisi monia Roomaa käsitteleviä esseitä. Vuonna 1971 hän valikoi saksan kielellä kirjoittamiaan runoja kokoelmaksi Neue Romantik.

Bergroth palasi Roomasta kotimaahan vuonna 1972. Vuonna 1973, jolloin hän oli jo 87-vuotias, hän julkaisi vielä muistelmateoksen Löytöretki ja aforismikokoelman Meidän elämämme täällä.

Yle TV1 esitti dramatisoidun dokumentin Meidän elämämme täällä vuonna 1986, jolloin kirjailijan syntymästä oli kulunut sata vuotta. Suomessa ja Italiassa kuvattu ohjelma perustui Bergrothin omiin teksteihin. Ohjelman käsikirjoitti ja ohjasi Laura Lilja-Haataja. Kirjailijaa esitti Maija-Liisa Sutinen, jonka ohjaama Eevan luokasta kertoviin kirjoihin perustuva draamasarja oli aikaisemmin esitetty TV 1:ssä.

Bergroth sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1950[3] Mainittakoon,että hän oli maailmankatsomukseltaan antroposofi ja toimi myös Suomen antroposofisen liiton puheenjohtajajana.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Augusti, novelli. Söderström 1911
  • Aptit, novelli. Söderström 1914
  • Nanna, berättelse för unga flickor. Söderström 1915 (nimellä Mary Marck, suom. versio Nanna ilmestyi 1922)
  • Sixtus, romaani Helsingin Sanomat 1916
  • Eevan luokka, Otava 1917 (nimellä Mary Marck, ruots. versio Evas klass ilmestyi 1917)
  • Vähän enemmän Eevasta, Otava 1918 (nimellä Mary Marck, ruots. versio Lite mer om Eva ilmestyi 1918)
  • Urbans väg. Norstedt & Söner, Stockholm 1919.
  • Helena, Kristian ja taulu, Otava 1920 (ruots. versio Helena, Kristian och en tavla ilmestyi 1920)
  • Herra Vento, näytelmä. 1921 (ruots. versio Willy Wallén 1922)
  • Högsta klassen, nuorisoromaani. Schildt 1921
  • Rikas tyttö, romaani. Otava 1921 (nimellä Verna Kangas)
  • Yhteiskoululaisia, nuorisoromaani. Otava 1921 (nimellä Mary Marck)
  • Kiirastuli, romaani. Otava 1922
  • Ensimmäinen taivas, romaani. Otava 1923
  • Hyvästi, Eeva!, nuorisoromaani. Otava 1923 (nimellä Mary Marck, ruots. versio Första året ilmestyi 1923)
  • Elisabeth, nuorisoromaani. Schildt 1925 (nimellä Mary Marck)
  • Luokan ikävin tyttö, nuorisoromaani. Otava 1925 (nimellä Mary Marck)
  • Miellyttämisen taito, oppikirja "epäonnistuneille", pakinoita. Otava 1925 (nimellä Mirjam Heino)
  • Oikea morsian, kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1925
  • Ilojen tie, romaani. Otava 1926 (nimellä Mirjam Heino)
  • Minnan syyslukukausi, nuorisoromaani. Otava 1926 (nimellä Mary Marck, ruots. versio Minnas hösttermin ilmestyi 1926)
  • Miten elät? 52 omaa sisintä ajatustasi. 1926 (nimellä Asser) (uusi versio nimellä Miten elät? 104 omaa sisintä ajatustasi ilmestyi 1950)
  • Maa huojuu, kolminäytöksinen näytelmä. 1926
  • Miten elät? Toinen sikermä. 1927 (nimellä Asser)
  • Kannaksen lumous, yksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1928
  • Suurin hulluus auringon alla, 1928 (nimellä Tet)
  • Jukka ja Laila, ikuisesti naisellista kaksinpuhelua. 1929
  • Otollinen hetki, radiokuunnelma. 1929
  • Sissin ja Lailan vuoropuheluja, radiokuunnelma. 1929
  • Uusia sieluja, romaani. Otava 1930
  • Anu ja Mikko, karjalainen idylli, kolminäytöksinen näytelmä. 1932
  • Elämänhalua juhannuksena, radiokuunnelma. 1932
  • Toverien kesken, kertomus. 1933 (nimellä Mary Marck, ruots. versio Kamrater emellan ilmestyi 1933)
  • Jääkärit, kolme kuvaelmaa jääkäriliikkeestä. 1933 (L. Grandellin kanssa)
  • Heräjä armas synnyinmaa. Otava 1935
  • Suloisia aikaihmisiä, pakinoita. Otava 1936 (nimellä Tet)
  • Kuinka saisin elämäni hauskaksi. Otava 1p 1938, 2p 1939, 3p nimellä Kuinka teen elämäni onnistuneeksi 1955 (nimellä Tet)
  • Luokan merkkihenkilöitä. Otava 1938 (nimellä Mary Marck)
  • Et liv på jorden. Terra 1939
  • Ministerin kihlaus, romaani. Otava 1939 (nimellä Vilma Reino)
  • Kielletty ystävä, romaani. Otava 1940 (nimellä Vilma Reino)
  • Nuoren lotan päiväkirja. Otava 1940 (ruots. versio En ung lottas dagbok ilmestyi 1940)
  • Ainoastaan ystävä, romaani. Otava 1941 (nimellä Arja Anger)
  • Sievempi sisar, romaani. Otava 1941 (nimellä Arja Anger)
  • Esterin kilpailija, romaani. Otava 1942 (nimellä K. L. Oire)
  • Oma muotokuva. Otava 1942
  • Eva på egen hand. Schildt 1943 (nimellä Mary Marck)
  • Hymyile kanssani, pakinakokoelma. Otava 1943
  • Tunnen erään miehen... , hienostonaisen taistelu rakkaudestaan. Fennia 1944 (nimellä Betty Cross)
  • Eläviä ja kuolleita, romaani. Otava 1945
  • Epäonnistunut tyttö, romaani. Otava 1945 (nimellä K. L. Oire)
  • Susan Leijonamieli. Fennia 1946 (nimellä Betty Cross)
  • Luutnantin sydän. Lehtipalvelu 1948 (nimellä Eli Ahonen)
  • Salainen päiväkirja. Lehtipalvelu 1948 (nimellä Eli Ahonen)
  • Tämä elämä, romaani. Otava 1948
  • Anja, romaani. Otava 1949
  • Kuninkaita, satuja. Otava 1949
  • Sinä ja minä, pakinoita. Otava 1949
  • Esseitä. Otava 1950
  • Katseita maailmaan, esseitä. Otava 1950
  • Rakas kaupunki. Otava 1951 (Lempi Jääskeläisen ja Viljo Kojon kanssa)
  • Teokset 1-5. Otava 1952-1953
  • Prinssi tornissa, kolminäytöksinen komedia. 1952 (ruots. versio Prinsen i tornet esitetty 1956)
  • Kirje taivaaseen, runoja. Otava 1955
  • Muistiinpanoja. Otava 1955
  • Salaisuutemme, romaani. Otava 1955
  • Kuparsaare Antti, kolminäytöksinen näytelmä. 1955-1956
  • Vi människor, små essäer om livet. Lantbruksförbundets Tidskrift, Örebro 1956
  • Maailman Rooma, esseekokoelma. Otava 1957. (ruots. versio Rom – romare och romfarare ilmestyi 1960)
  • Kersti Bergrothin parhaat pakinat. Otava 1958
  • Neljä viidesluokkalaista, koululaisromaani. Otava 1958 (nimellä Mary Marck)
  • Kerhon seikkailuja, koululaisromaani. Otava 1959
  • Tervetuloa Roomaan, opaskirja. Karisto 1960 (Liisa Ottosen kanssa)
  • Neiti tohtori, romaani. Otava 1961 (nimellä Verna Kangas)
  • Luokkakokous, romaani. Otava 1970
  • Alkusoitto, muistelmia. Otava 1971
  • Neue Romantik, gedichte. J. Ch. Mellinger 1971
  • Löytöretki, muistelmia. Otava 1973
  • Meidän elämämme täällä, aforismeja. Otava 1973

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kersti Bergroth Elonetissä
  2. Rikas tyttö, Tekijät, Elonet.fi, viitattu 2.10.2013
  3. Verneri Veistäjä: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 141. Helsinki: Tammi, 1965.
  4. Verneri Veistäjä: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 141. Helsinki: Tammi, 1965.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]