Kepa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta järjestöstä. Kepa on myös kylä Venäjällä
Kepa ry
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen logo.svg
Perustettu 1985
Kotipaikka Helsinki
Sivusto http://www.kepa.fi/

Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry on suomalainen kehitysyhteistyöjärjestöksi itsensä kuvaava järjestö. Järjestö on oman kuvauksensa mukaan ”globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö”, joka toimii aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kattojärjestönä.[1] Kepa toimii kehityspolitiikan asiantuntijajärjestönä sekä neuvoo ja kouluttaa suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä ja niiden paikallisia kumppaneita kehitysmaissa.

Kepaa rahoitetaan ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoilla. Kepa hankkii varoja jonkin verran myös itse.[2]

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmoittamansa toiminta-ajatuksen mukaan Kepa ”kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta”. Kepa lisää suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä ja parantaa sen toimintakykyä järjestämällä tiedotus-, koulutus-, kampanja- ja palvelutoimintaa. Kepa vahvistaa lisäksi kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia sekä omalla kenttätoiminnallaan että rakentamalla yhteistyöverkostoja Suomen ja Etelän kansalaisjärjestöjen välillä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa perustettiin vuonna 1985. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat 50 suomalaista järjestöä. Kepan syntyyn vaikuttivat monet seikat. Kehitysyhteistyö oli 1980-luvun alussa löytänyt paikkansa suomalaisessa politiikassa, ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö oli yleistynyt. Prosenttiliikkeen ja kehitysmaa-aktiivien joukossa oli tiivistynyt idea kansalaisjärjestöjen palvelukeskuksesta. Kepa aloitti valtion ja järjestöjen uudenlaisen yhteistyön kehitysyhteistyön saralla.[4]

Nuori Kepa keskittyi käynnistämään kehitysjoukkotoimintaa, jonka puitteissa lähetettiin eri alojen osaajia töihin kehitysmaihin. Kehitysjoukkolaiset olivat vapaaehtoisia muun muassa terveydenhuollon, tekniikan tai opetusalan ammattilaisia. Heidän työnkuvaansa kuului isäntämaasta olevan työtoverinsa opettaminen vastaaviin tehtäviin. Kepa vastasi kaikista kehitysjoukkotoimintaan liittyvistä järjestelyistä: maavalinnoista, rekrytoinnista ja perehdyttämisestä.

Ensimmäiseksi kehitysjoukkomaaksi valittiin Sambia, johon ensimmäiset työntekijät lähetettiin vuonna 1987. Vuonna 1989 toiminta laajeni Nicaraguaan ja kahta vuotta myöhemmin Mosambikiin. Laajimmillaan kehitysjoukkotoiminta oli 1990-luvun alkuvuosina. Vuosina 1987–1995 yhteensä 220 suomalaisia kehitysjoukkolaista työskenteli Sambian, Nicaraguan ja Mosambikin valtion laitoksissa ja järjestöissä.

Samaan aikaan Suomessa Kepa piti kehitysjoukkotoiminnan varoin yllä pientä kirjastoa ja muun muassa julkaisi Kumppani-lehteä. Järjestöjen yhteistoimintaa edistäneet Mahdollisuuksien torit saivat alkunsa Vaasasta vuonna 1986 ja laajenivat muualle maahan nopeasti. Kepa koordinoi myös lukuisia järjestöjen yhteistyökampanjoita kotimaassa. Tukea saivat muun muassa uusi prosenttiliike kehitysyhteistyön puolesta määrärahaleikkauksia vastaan, Latinalainen Amerikka 500 vuotta ja rasismin vastainen kampanja "All Different – All Equal".

Kepan toiminta painottui vuosina 1985–1995 kehitysjoukkotoimintaan. Toiminnan evaluaatio vuosina 1994–1995 toi ratkaisevan muutoksen järjestön toimintaan. Kehitysjoukko-ohjelmasta lähdettiin ankaran aivomyrskyn, suunnittelu- ja siirtymävaiheen kautta rakentamaan uutta "kehitysohjelmaa, joka kattaisi kaiken Kepan toiminnan". Etelässä toteutettavat kenttäohjelmat, jäsenjärjestöjen tukitoimet sekä Suomen kehityspolitiikka, tiedotus ja kampanjat hahmotettiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kehitysohjelman kantava ajatus oli Suomen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Vanha kehitysjoukko-ohjelma ajettiin alas muutamassa vuodessa, ja kenttätoimistot Sambiassa, Mosambikissa ja Nicaraguassa ryhtyivät hakemaan uusia toimintamuotoja vanhojen ja osin uusienkin kumppanijärjestöjen kanssa. Kepan Mekongin-toimisto perustettiin vuonna 2008 Thaimaan Bangkokiin. Resurssien rajallisuuden tähden Sambian-toimisto puolestaan suljettiin vuoden 2008 lopussa.

Suomessa vahvistettiin Kepan kampanjatoimintaa, järjestökoulutusta ja tiedotusta. Kepa muun muassa koordinoi 1990-luvun lopulla Suomessa kansainvälistä Jubilee 2000 -kampanjaa, osallistui MAI-sopimuksen kaatamiseen ja Nigeria-toimintaan Shell-boikotteineen sekä järjesti laajan kehityspoliittisen kampanjan Suomen EU-puheenjohtajuuden alla. Vaatimus Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi YK:n suosittelemaan 0,7 % BKTL-osuuteen on ollut Kepan työlistalla koko sen historian ajan.[5]

Kepan jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepan jäsenkenttä on laaja ja monipuolinen; siihen kuuluu lähes 300 järjestöä.[6] Joukkoon mahtuu sekä isoja ammattilaisorganisaatioita että pieniä, muutaman vapaaehtoisen aktiivin pyörittämiä yhdistyksiä. Mukana on muun muassa ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä, kehitysmaayhdistyksiä , monikulttuurisuusjärjestöjä, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä, maahanmuuttajajärjestöjä, oppilaitoksia ja kouluja sekä ystävyysseuroja. Jäsenjärjestöt työskentelevät mitä moninaisimpien kysymysten parissa aina Reilusta kaupasta rauhaan ja ihmisoikeuksiin sekä vammaisten asemasta ympäristöön. Kaikkia yhdistää kehityspolitiikan seuraaminen tai kehitysyhteistyön tekeminen.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Sen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa köyhyyttä synnyttäviin ja ylläpitäviin rakenteisiin kuten epäoikeudenmukaiseen kauppapolitiikkaan. Kepa neuvoo ja kouluttaa järjestöjä Suomessa ja niiden paikallisia yhteistyökumppaneita maatoimistoissaan.

Työntekijöitä Kepalla on Suomen lisäksi neljässä kehitysmaassa. Kumppanijärjestöjä Kepalla on näissä maissa kymmenkunta. Kumppanuuksilla vahvistetaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia maansa politiikassa. Kepan budjetti vuonna 2009 oli 5,3 miljoonaa euroa. Järjestön toimintaa tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi Kepalla on omaa varainhankintaa.[7]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa tarjoaa monenlaisia palveluita järjestötoimijoille ja muille kehityskysymyksistä kiinnostuneille. Se harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää koulutuksia ja ylläpitää kaikille avointa kehitysalan erikoiskirjastoa. Lisäksi Kepa koordinoi Etelän vapaaehtoisohjelma Etvoa, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden kehitysmaissa toimivien kumppanijärjestöjen yhteistyötä.

Koulutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa järjestää kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen, vaikuttamistyöhön ja organisaation kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Lisäksi Kepa tarjoaa jäsenjärjestöilleen tukea pitkäjänteiseen järjestötoiminnan kehittämiseen ja arvioinnin vahvistamiseen. Koulutusten ohella Kepa tarjoaa järjestökohtaista neuvontaa kehitysyhteistyöhön ja viestintä- ja kehityskasvatukseen liittyvissä hankkeissa. Kepa neuvoo hankkeiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä talouteen liittyvissä kysymyksissä.[8]

Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on Kepan vapaaehtoisohjelma, jonka kautta voi lähteä vapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan. Etvo on suunnattu vähintään 22-vuotiaille. Vapaaehtoistyötä tehdään paikallisissa kansalaisjärjestöissä esimerkiksi ympäristönsuojelun, lasten ja naisten oikeuksien tai yhteisökehityksen parissa. Etvossa mukana olevat kehitysmaiden järjestöt ovat Kepan suomalaisten jäsenjärjestöjen yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistyö kestää puolesta vuodesta vuoteen riippuen vastaanottavan järjestön sekä hakijan toiveista ja tarpeista.[9]

Maailman kuvalehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa julkaisee kuukausittain ilmestyvää Maailman kuvalehteä, joka on globaalikysymyksiin perehtynyt suomalainen aikakauslehti. Maailman kuvalehti kertoo kehitysmaiden arjesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Sen teemoja ovat kehityspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja kulttuuri.[10] Kepa on julkaissut myös lukuisia kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyviä selvityksiä, julkaisuja ja kirjoja.

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa ylläpitää kaikille avointa kehitysalan erikoiskirjastoa, joka sijaitsee Kepan tieto- ja järjestötila Lähteessä osoitteessa Töölöntorinkatu 2. Kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 13–18 ja perjantaisin klo 13–16.[11] Kirjaston kokoelmassa on noin 9 000 nidettä. Kirjastoon tulee myös noin 150 koti- ja ulkomaista lehteä. Kokoelman kirjat ja lehdet käsittelevät kehitystä, kehitysyhteistyötä, ilmastonmuutosta, ympäristöä, kehitysmaita, kansalaisyhteiskuntaa, kansainvälistä talouspolitiikkaa, globaalikasvatusta ja ihmisoikeuksia.[12]

Vaikuttamistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa tarjoaa jäsenilleen ja muille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua kampanjoihin ja siten vaikuttaa maapallon oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Kepan koordinoima globbarit-verkosto kannustaa erilaisin kampanjoin ja tempauksin päättäjiä tekemään Suomesta aktiivisemman toimijan globaalin eriarvoisuuden poistamiseksi. Verkoston muodostavat Kepan jäsenjärjestöt, mutta toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille.[13]

Kampanjat ovat osa laajempaa vaikuttamistoimintaa. Kepan vaikuttamistoiminnan kohteeksi on valittu ne Suomen ulko- ja talouspolitiikan osat, jotka vaikuttavat kehitysmaihin. Näitä politiikan osa-alueita pyritään muuttamaan niin, että kehitysmaiden eritystarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon.

Kepa pyrkii vaikuttamaan Suomen kantoihin kehitysyhteistyöhön, talouteen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikuttamistyötä kaupan kansainvälisten sääntöjen valmistelussa, kehityksen rahoituksessa ja ilmastoon liittyvissä kysymyksissä.

Kepan tavoitteita ovat muun muassa, että:

  • Suomi ajaisi aktiivisesti nykyistä oikeudenmukaisempien sääntöjen luomista kansainväliselle kaupalle WTO:ssa,
  • Suomi tunnustaisi kansainväliset velvoitteensa ja osallistuisi köyhyyden vastaiseen taisteluun esimerkiksi nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa YK:n suosittamalle tasolle, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta,
  • Suomi ajaisi aktiivisesti kehitysmaiden tarpeiden huomioon ottamista, kun maataloustuotteiden kaupalle laaditaan kansainvälisiä sääntöjä.

Kepa on jatkuvasti yhteydessä Suomen hallitukseen, kansanedustajiin, poliittisiin puolueisiin ja ministeriöiden virkamiehiin sekä tiedotusvälineisiin. Kepa järjestää myös erilaisia tempauksia, yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Kepa seuraa aktiivisesti kansainvälisiä kokouksia, kuten YK:n ja Maailman kauppajärjestö WTO:n kokouksia sekä Maailman sosiaalifoorumia.

Kepa Etelässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepalla on kehitysmaissa eli Etelässä kolme maatoimistoa: Mosambikissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa. Lisäksi Kepalla on toimintaa Mekongin alueella Aasiassa. Kepan maatoimistojen työsarka on moninainen. Ne tarjoavat tukea Kepan jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisten yhteistyökumppaneiden hankkeille sekä tekevät vaikuttamistyötä, jolla pyritään vahvistamaan järjestöjen ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua oman maansa päätöksentekoon. Kumppanuudet ovat Kepan tapa tukea Etelän järjestöjen vaikuttamistyötä.[14]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkyvin Kepan järjestämistä tapahtumista on vuotuinen Maailma kylässä -festivaali, joka kerää 50 000–80 000 kävijää Helsingin Kaisaniemeen toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Kepa myös koordinoi ympäri Suomea järjestettäviä Mahdollisuuksien toreja.

Maailma kylässä -festivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailma kylässä -festivaali on Suomen suurin monikulttuurisuustapahtuma, joka järjestetään Helsingissä Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla toukokuun lopussa. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aiemmin tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, vuodesta 2005 lähtien joka vuosi.[15]

Festivaalin ohjelmaan kuuluu musiikkia etnomusiikista tavalliseen pop- ja rock-musiikkiin sekä tanssia, teatteria, kirjallisuutta ja ruokaa eri puolilta maailmaa. Tämän lisäksi festivaaliin sisältyy asiapitoista ohjelmaa ja näyttelyitä monikulttuurisuuteen, globalisaatioon ja kehitysyhteistyöhön liittyen. Maailma kylässä -festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain valtava joukko vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset työskentelevät mm. kuljettajina, rakentajina, infopisteessä, kyläkaupassa, roskaryhmässä sekä jakelutehtävissä. Festivaali on kävijöille ilmainen.

Mahdollisuuksien torit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisuuksien torit ovat ilmaisia yleisötapahtumia, joiden tavoitteena on herättää suomalaisten kiinnostus maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Järjestöt ja muut toimijat tuovat tapahtumassa esille köyhyyden ja epätasa-arvon syitä ja kertovat ihmisille toimintamahdollisuuksista. Mausteina on eri maiden kulttuuria ja herkkuja. Toreja järjestetään lähinnä touko-kesäkuussa lähes 20 paikkakunnalla ympäri Suomen.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]