Katkokääpä
| Katkokääpä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Rivikäävät Antrodia |
| Laji: | xantha |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Katkokääpä (Antrodia xantha) on koko Suomessa varsin yleinen kääpälaji. Sitä tavataan erilaisten kangasmetsien lisäksi rakennuksissa, vaikkapa hirsitalojen alimmissa hirsikerroissa ja kattorakenteiden vesivauriokohdissa. Katkokäävän aiheuttama ruskolaho on haurasta. Isäntäpuita ovat yleensä mänty ja kuusi, harvoin lehtipuut kuten raita.[2][3]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itiöemä elää 1-3 vuotta ja on tyypiltään resupinaattinen. Tuoreena se on juustomainen ja muuttuu kuivuessaan liitumaisen lohkeavaksi, vanha itiöemä myös lohkeilee mosaiikkimaisesti. Kasvualue on tavallisesti 5-20 cm leveä, mutta voi kasvaa myös yli 1 metrin. Pillipinta voi muodostaa portaita tai kyhmyjä ja väriltään se on valkoinen, kosteissa oloissa kasvaessaan sitruunankeltainen. Pyöreitä pillejä on 4-6 millimetrillä. Lohkopinnassa näkyy vanhojen osien rappeutuminen kalkkimaiseksi massaksi. Valkoinen katkokääpä on yleensä tuoksuton ja muistuttaa rivikääpää tai kalkkikääpää. Keltainen katkokääpä tuoksuu sitruunalta ja sitä kannattaa verrata sitkeään sitruunakääpään.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katkokääpää tavataan Suomen lisäksi ainakin Tšekissä, Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Ruotsissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Antrodia xantha (Fr.) Ryvarden, 1973 catalogueoflife.org. Viitattu 11.12.2019.
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 80-81. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||