Karvamansikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karvamansikka
Hügel-Erdbeere - Früchte.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Mansikat Fragaria
Laji: viridis
Kaksiosainen nimi
Fragaria viridis
Weston
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Karvamansikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karvamansikka Commonsissa

Karvamansikka (Fragaria viridis) on pienimarjainen mansikkalaji, jota tavataan Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Suomessa laji on uhanalainen.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkiva karvamansikka.

Karvamansikka kasvaa 5–20 cm korkeaksi. Rönsyjä on runsaasti ja ne voivat kasvaa parikin metriä pitkiksi. Varsi, lehtiruodit ja kukkaperät ovat ulospäin tai alaviistoon sirottavien karvojen peitossa. Lehdet ovat kolmesormisia ja alta tiheään lyhytkarvaisia. Lehdykät ovat soikeita tai vinoneliömäisiä, sahalaitaisia ja lehdykän kärkihammas selvästi muita pienempi. Kukan valkeat terälehdet ovat 8–10 mm pituisia, vastapuikeita, suippoja ja eivät kosketa toisiaan. Verholehdet ovat marjan myötäisiä. Karvamansikka kukkii touko-kesäkuussa. Marja on karvainen ja vaikeasti irtoava.[2]

Karvamansikka muistuttaa ulkonäöltään ahomansikkaa (F. vesca). Tärkein tuntomerkki on marjan ulkonäkö: karvamansikat ovat usein kypsinäkin osittain vihertäviä, ja niiden siemenet ovat hiukan sisäänpainuneita. Keskimmäisen lehdykän hampaat ovat kärjestä lyhyemmät kuin sivuilta, kun taas ahomansikalla pisimmät hampaat ovat lehdykän kärjessä.[3]

Karvamansikka voi risteytyä ahomansikan kanssa lajien yhteisillä kasvupaikoilla.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvamansikkaa tavataan Euroopassa Keski-Ranskasta itään läpi Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan aina Keski-Aasiaan saakka. Pohjoisessa lajin esiintymisalue ulottuu Etelä-Norjaan, -Ruotsiin ja -Suomeen. Lisäksi sitä tavataan Kaukasuksen alueella.[3] Suomessa laji on melko harvinainen ja sitä tavataan Ahvenanmaalla sekä muutamin paikoin Etelä-Suomessa.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvamansikkaa tavataan tyypillisesti kedoilla, pientareilla ja kuivilla niittytöyräillä. Laji on kalkinsuosija.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 4.1.2010.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 258.
  3. a b c Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Backsmultron (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.1.2010. (ruotsiksi)
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Karvamansikan levinneisyys Suomessa Viitattu 4.1.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]