Karujärv
| Karujärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Saarenmaa |
| Kunnat | Saarenmaan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskuoja | Kalja oja |
| Järvinumero | VEE2076800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 32,2 m |
| Pituus | 2,8 km |
| Rantaviiva | 12,276 km |
| Pinta-ala | 348 ha[1] |
| Keskisyvyys | 1,6 m |
| Suurin syvyys | 5,5 m |
| Valuma-alue | 16,1 km² |
| Saaria | 3 |
 Karujärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Karujärv (myös Järumetsa järv, Järvemetsa järv)[2] on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi. Järven nimi tarkoittaa Karhujärvi.[2][3][4]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 346 hehtaaria ja se on 3,0 kilometriä pitkä ja 2,2 kilometriä leveä. Saaria on kolme, joiden yhteinen pinta-ala on 4,3 ha. Suursaar on 350 metriä pitkä, Linderahu on 130-metrinen ja pienin Oinarahu on 60 metriä pitkä. Neljäs saari olisi Sarapiku saar, mutta se on kasvanut eli soistunut kiinni rantaan. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 32,2 metriä mpy. Järveen laskee viisi ojaa, joista huomattavimmat ovat Oinabe soon laskuoja ja Koeraoja. Sen laskuoja on Kaljajõgi, joka kahdeksan kilometrin matkallan ohittaa Lihulinnan (muinaislinna), virtaa suuren suon halki ja päättyy karstimaahan. Järven valuma-alueen laajuus on 16,1 neliökilometriä.[2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0055 kuutiokilometriä eli 5,5 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 12,3 kilometriä, johon sisältyy vain vähän peltoja. Rannat ovat soraa ja hiekkaa. Karujärve–Kärla-maantie kiertää järven itärantaa pohjoispuolelle. Tien varrella itäpuolella sijaitsee Karujärven leirintäalue.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv) säännönmukaisesti.[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Vesi on kuitenkin kirkasta ja kesällä on näkösyvyys neljä metriä. Talvella, kun muuta järvet jäätyvät umpeen, pitävät järven lähteet jäässä yllä aukkoja.[2][4]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, hauki, sorva, suutari, säyne ja kiiski. Harvinaisempi kala on kivisimppu. Järven ympäristössä elää lampisiippa.[4][6]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on syntynyt kuroutumalla erilleen Ancylusjärven lahdesta noin 8 000 vuotta sitten. Järvi on näin ollen Saaremaan vanhin järvi. Vuonna 1932 järven vedenpintaa alennettiin metrillä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Karujärv (vee2076800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Kalale: Saaremaa Karujärv – järv, kus ahvenad söövad vähki, viitattu 17.3.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Karujärv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)