Kaliumnitraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaliumnitraatti

Potassium nitrate structure.svg
Potassium nitrate.jpg

Tunnisteet
Muut nimet Salpietari
CAS-numero 7757-79-1
Ominaisuudet
Molekyylikaava KNO3
Moolimassa 101.1032 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 334 °C
Kiehumispiste 400 °C (hajoaa)
Tiheys 2,1 g/cm3
Liukoisuus veteen 35,7 g / 100 ml (25 °C)

Kaliumnitraatti on luonnossa esiintyvä typpihapon kaliumsuola, jonka kemiallinen kaava on KNO3. Sitä sanotaan myös salpietariksi tai kalisalpietariksi, joka tulee latinan sanasta sal petrae, joka tarkoittaa kivisuolaa tai Petran suolaa.kenen mukaan? Sitä esiintyy luonnossa suurissa kerrostumissa Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä jopa 3,6 metrin kerroksina. Suolat ovat sekoittuneen muihin suoloihin, kuten NaCl, kipsiin ja hiekkaan. Chilen ja Perun salpietariesiintymät ovat kuitenkin enemmän natriumnitraatin kuin kalisalpietarin lähteitä.

Ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista kaliumnitraatin tärkeimmät lähteet olivat luolien seinämien kiteytymät ja hajoavat orgaaniset aineet. Lantakasat olivat etenkin huomattava lähde. Bakteerit hapettavat hajoavan urean ammoniakin ja muut typpipitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu nitraatteja. Esimerkiksi Suomen Pohjanmaalla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu kruunun määräyksestä lantasalpietaria.[1]

Kaliumnitraattia käytetään typpihapon valmistuksessa, ruuanlaitossa, lannoitteissa, rakettipolttoaineena ja ilotulitteissa. Sitä käytetään myös joissain hammastahnoissa ehkäisemään hampaiden vihlomista. Aiemmin sitä käytettiin myös ruudin valmistuksessa.

Kaliumnitraatti on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä - valkoista veteen liukenevaa jauhetta, jonka moolimassa on 101,1 g/mol, sulamispiste 333 - 334 °C, tiheys 2,1 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja liukoisuus veteen 25 °C:n lämpötilassa 35,7 g/100 ml sekä CAS-numero 7757-79-1. Kaliumnitraatti hajoaa alle kiehumislämpötilansa 400 °C:ssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.