K. F. Ordin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
K. F. Ordin, ajankohta tuntematon.

Kesar Filippovitš Ordin (18355. kesäkuuta 1892 Muolaa) oli venäläinen hovimestari, salaneuvos ja Suomen 1800-luvun historiaan perehtynyt harrastelijatutkija, joka tunnettiin yhtenä "Suomen-syöjänä" (so. Suomen autonomian vastustajana).

Luonnontieteitä opiskellut Ordin loi uransa virkamiehenä Pietarin sotilaskuvernöörin kansliassa ja sai 1871 kamariherran ja todellisen valtioneuvoksen arvonimet. Hän oli vuonna 1870 ostanut huvilan Muolaasta Karjalan kannakselta – Suomen alueelta – ja törmännyt silloin Suomen ja Venäjän poikkeavien lainsäädäntöjen aiheuttamiin ongelmiin. Tämän johdosta hän ryhtyi 1880-luvulla harrastelijana tutkimaan Suomen lähihistoriaa. Ordin käänsi vuonna 1888 venäjäksi Leo Mechelinin Suomen valtio-oppia esittelevän pamfletin Précis du droit public de Grand-Duché Finlande ("Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan valtio-oikeudesta") ja täydensi sen samalla laajoilla alaviitteillä, joissa kumosi Mechelinin alkuperäiset päätelmät. Käännöksen otsikko oli Konstitutsija Finljandij v izlozenij mestnago senatora L. Mehelina ("Suomen perustuslaki senaattori Mechelinin mukaan"). Seuraavana vuonna hän julkaisi lähes tuhatsivuisen tutkimuksensa Pokorenie Finljandij ("Suomen valloitus"), jossa laajoihin alkuperäislähteisiin nojaten kumosi suomalaisten vallitsevat autonomiatulkinnat: Ordinin mukaan Porvoon valtiopäivillä 1809 ei vahvistettu mitään Suomen perustuslakeja, vaan pelkästään liitettiin uusi provinssi Venäjän valtakuntaan. Tutkimus sai Venäjän tiedeakatemian palkinnon. Suomessa sitä pidettiin vaarallisena hyökkäyksenä maan autonomiaa vastaan, ja siihen vastasi omalla tutkimuksellaan muun muassa J. R. Danielson-Kalmari. Elämänsä viimeisinä vuosina Ordin kirjoitti pietarilaisiin lehtiin kymmeniä artikkeleita, joissa puolusti näkemystään Suomen asioista, ajautuen ankaraan sanasotaan erityisesti Mechelinin kanssa.

Vaikka Ordin ei ehtinyt näkemään Suomen venäläistämiskauden alkua (ks. Ensimmäinen sortokausi ja Helmikuun manifesti), hänen kansalaisaktiivisuutensa aiheen esiin nostamisessa vaikutti Venäjällä vallitseviin käsityksiin ja tietämykseen Suomen autonomiasta. Ordin on melkolailla unohdettu Suomen historiassa, mutta hän loi pohjaa sille ajattelulle, jota Bobrikov ja muut venäläistäjät myöhemmin toteuttivat. Suomettumisen myötäkenen mukaan? 1960-luvulta alkaen hänen tutkimuksensa on puutteineenkin saanut tunnustusta myös Suomessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kristiina Kalleinen: ”Ordin, Kesar Filippovitsh”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 364–365. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.