K-tyypin pääsarjan tähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Epsilon Eridani on KV-luokan tähti eli "oranssi kääpiö", jollaiset ovat Aurinkoa hieman viileämpiä ja pienempiä.

K-tyypin pääsarjan tähti, joskus oranssi kääpiö/K-kääpiö on tähtitieteessä Aurinkoa kevyempi oranssi pääsarjan tähti. Niinpä oranssin kääpiön spektriluokka on K ja luminositeettiluokka V. Oranssit kääpiöt ovat jonkin verran Aurinkoa kevyempiä, viileämpiä, pienempiä ja himmeämpiä, mutta muistuttavat melko paljon Aurinkoa. Kooltaan tällaiset ovat pienempiä kuin keltaiset G-tyypin tähdet ja suurempia kuin punaiset M-tyypin tähdet.

K-tyypin pääsarjan tähtien on 0,45-0,8 kertaa Auringon massa ja pintalämpötila on 3 900 – 5 200 K. Säde 0,7–0,96 R☉, säteilyntuotto eli bolometrinen luminositeetti 0,08–0,6 L☉. Vaikka näitä tähtiä yleensä sanotaan oransseiksi, ne ovat yleensä keltaoransseja.

Suhteellisen vakaina pääsarjassa nämä tähdet viettävät 15–30 miljardia vuotta, kun Aurinko vain 10 miljardia vuotta[1]. K-tyypin tähtiä on pääsarjan tähdistä noin 12 %[2].

Monet tähtitieteilijät uskovat joillain K-tyypin tähdillä olevan elinkelpoisia planeettoja, vaikka tätä ei olekaan varmistettu. Siihen että K-tyypin tähdeltä saattaa löytyä helpommin elämää kuin Auringon tyyppiseltä viittaa se, että K-tyypin tähdet ovat Auringon tyyppisiä yleisempiä ja pitkäikäisempiä. Luultavasti myöskään varhaisen K-tyypin tähdessä ei vuorovesilukkiutuminen estä planeettaa pyörimästä niin kuin punaisilla kääpiöillä ja tasaamasta planeetan lämpötilaa elämälle sopivaksi.

Aurinkoa melko lähellä olevia K-tyypin pääsarjan tähtiä ovat esimerkiksi Alfa Centauri B, Epsilon Indi[3] 61 Cygnin molemmat komponentit ja Epsilon Eridani Sigma Draconis.

K-luonan pääsarjan tähtien ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-tähtien ominaisuuksia[4]
Spektriluokka Pintalämpötila K Mbol Kokonaissäteilyntuotto Aurinkoa L Zams Aurinkoa Valovoima Aurinkoa Massa, Aurinkoa Säde, Aurinkoa Maata vastaava rata AU:na Elinikä miljardia vuotta
K0 5250 5,69 ,42 ,45 ,34 ,790 ,786 ,65 21,100
K1 5080 5,83 ,37 ,41 ,28 ,766 ,788 ,61 pitkä
K2 4900 6,09 ,29 ,38 ,21 ,742 ,750 ,54
K3 4730 6,21 ,26 ,34 ,18 ,718 ,762 ,51
K4 4590 6,55 ,19 ,31 ,12 ,694 ,692 ,43 hyvin pitkä
K5 4350 6.81 .15 .27 82,4 x 10^3 ,670 ,684 ,39 pitkä
K7 4060 7,25 ,10 ,19 42,1 x 10^3 ,606 ,641 ,32


Joitain KV-tyypin tähtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta K-tyypin pääsarjan tähti.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. New Scientist. Orange stars are just right for life.
  2. LeDrew, G.; The Real Starry Sky, Journal of the Royal Astronomical Society of Canada, Vol. 95, No. 1 (whole No. 686, February 2001), pp. 32–33. Note: Table 2 has an error and so this article will use 824 as the assumed correct total of main-sequence stars
  3. SIMBAD. Alfa Centauri B ja Epsilon Indi.
  4. World Builders Charter College of Education, California State University, Los Angeles. (englanniksi)
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.