61 Cygni

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
61 Cygni A/B
Flamsteedin designaatio 61 Cygni A/B 61 Cyg A/B
HD-designaatio HD 201091/201092
Muut designaatiot HR 8085/8086 BD +38°4343/4344 GCTP 5077.00 A/B, GJ 820 A/B, LHS 62/63, Struve 2758 A/B, ADS 14636 A/B, and HIP 104214/104217
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (mv) 5,20/6,05
Absoluuttinen kirkkaus (Mv) 7,48/8,33
Valovoima (Aurinko = 1) 0,085/0,039
Spektriluokka K5 V/K7 V
Väri-indeksi B-V 1,17/1,36
U-B 1,11/1,23
Pintalämpötila 4 450/4 120 K
Massa (Aurinko = 1) 0,70/0,63
Säde (Aurinko = 1) 0,72/0,67
Muuttujatyyppi BY Draconis
/ flaretähti
Metallipitoisuus 79%/79% Auringon
Ikä >4,6 miljardia vuotta
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Joutsen Cygnus Cyg
Rektaskensio (J2000) 21h 06m 54.0/55.3s
Deklinaatio (J2000) +38° 44' 57"/31"
Etäisyys 11,40±0,02 valovuotta eli
3.496±0,007 parsekia.
Näkyy leveysasteiden 90° N ja 69° S välillä.

61 Cygni (61 Cyg) on eräs lähimmistä tähdistä, kahden oranssin aurinkoa pienemmän tähden muodostama kaksoistähti Joutsenen tähtikuviossa. Tähdellä on väitetty olevan planeettoja, mutta tätä ei ole kyetty todistamaan. Tähteä ei tule sekoittaa 16 Cygniin, jolta on löydetty planeettoja. 61 Cygnin etäisyys on 11,40 valovuotta eli 3,496 parsekia. Tähti ei ole erityisen näyttävä kohde harrastelijatähtitieteilijälle. Molempien tähtien metallipitoisuus on 0,79 auringon metallipitoisuudesta ja ikä yli 4,6 miljardia vuotta. Tähdillä on erittäin suuri ominaisliike ja ne eivät ole peräisin Linnunradan kiekosta niin kuin oma Aurinkomme. Tämän kaksoistähtijärjestelmän ympäriltä on havaittu pölyä.

Tähden etäisyyden Maasta mittasi ensimmäisenä vuonna 1838 Friedrich Bessel.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä tietoa

Tähdeltä on moneen otteeseen väitetty löydetyn planeettoja jo 1940-luvulta lähtien, mutta havaintoja ei ole kyetty varmistamaan. Väitettyjen meille näkymättömien planeettojen on sanottu huojuttaneen vetovoimallaan 61 Cygnin komponenttien ratoja valokuvauslevyllä. Silloin planeetat olisi havaittu astrometrisesti näkemättä niitä suoraan. Maan päältä toisen tähden planeetan suora näkeminen ilman erikoisen tarkkaa kaukoputkea on mahdotonta tai hyvin vaikeaa, koska planeetan keskustähti hukuttaa kirkkaudellaan himmeän planeetan valoonsa. Uusilla hyvin tarkoilla säteisnopeusmittauksilla väitetyt planeettahavainnot on todistettu vääriksi.

Tähden auringonpilkkujaksot (tähdenpilkkujaksot, aktiivisuusjaksot) on mitattu tähtien spektreistä samoin kuin pyöriminen. Molemmilla tähdillä esiintyy leimahduksia, flareja.


[muokkaa] Kaksoistähden rata-arvot

61 Cygnin kaksoistähti
Kumppani 61 Cygni B
Kiertoaika (P) 653,2
Isoakselin puolikas (a) 24,4
Eksentrisyys (e) 0,40
Inklinaatio (i) 51,85
Nouseva solmu (Ω) 172,3
Periastronin eepokki (T) 1689,7

[muokkaa] 61 Cygni A

61 Cygnin molemmat komponnetit ovat Aurinkoa pienempiä ja punaisempia.

Tähti on luultavasti muuttuja nimillä V1083 Cygni ja NSV 13543.

[muokkaa] 61 Cygni B

61 Cygnin paikka taivaalla.
  • näennäinen kirkkaus V 5,20 magnitudia
  • absoluuttinen kirkkaus MV 7,48 magnitudia
  • spektriluokka K4.7-7.0 Ve
  • väri-indeksi B-V 1,36
  • säde R 0,63 aurinkoa
  • massa M 0,67 (0,5?) aurinkoa
  • luminositeetti L 0,039 aurinkoa
  • pintalämpötila T 4120 kelviniä
  • pyörähdysaika 35 päivää
  • auringonpilkkujakso 11 vuotta
  • elinkelposen planeetan etäisyys 0,20 AU
  • elinkelpoisen planeetan kiertoaika 46,6 vrk



Henkilökohtaiset työkalut