Barnardin tähti
Wikipedia
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Barnardin tähti on Käärmeenkantajan tähdistössä oleva himmeä punainen kääpiötähti, joka on eräs Aurinkoa lähimmistä tähdistä. Tähti tunnetaan suuresta liikenopeudestaan taustataivaan tähtiä vasten. Se löydettiin 1916, mistä lähtien se on tunnettu "pienenä tähtenä, jolla on suuri ominaisliike".
Barnardin tähti on nimetty löytäjänsä, tähtitieteilijä Edward Barnardin mukaan ja onkin äärimmäisen harvinainen esimerkki tähdestä, joka on nimetty henkilön mukaan. Barnardin "nuolitähden" ominaisliike on suurin kaikista mitatuista tähdistä: 10,3 kaarisekuntia vuodessa. Tämä vastaa tähden poikittaisnopeutta 90 km/s ja radiaalinopeutta –110.8 km/s.
Barnardin tähti sijaitsee 5,96 valovuoden eli 1,8 parsekin päässä Aurinkokunnasta. Tämä tekee siitä toiseksi lähimmän tähden Alfa Centaurin jälkeen. Koska α Centauri on kolmoistähti Barnardin tähti on oikeastaan viidenneksi lähin tähti Maasta katsoen (Aurinko mukaan luettuna).
Tähden spektriluokka on M4V ja absoluuttinen kirkkaus 13,26 magnitudia. Näin sen näennäinen kirkkaus on vain 9,57 eikä se siis läheisyydestään huolimatta erotu paljain silmin missään olosuhteissa. Väri-indeksi B–V on 1,74 ja tähden pintalämpötila runsaat 3 000 kelviniä. Kyseessä on punainen kääpiö, jonka massa on 0,17 Auringon massaa ja säde 0,15–0,20 Auringon sädettä. Sen luminositeetti vastaa 0,0004 Aurinkoa eli jos se sijoitettaisiin Auringon paikalle, kirkkaus vastaisi vain sataa täysikuuta. Barnardin tähti pyörii hyvin hitaasti pyörähdysajan ollessa 130,4 vuorokautta. Myös metallipitoisuus on alhainen; vain 0,1–0,32. Ikää Barnardin tähdellä on arviolta 10 miljardia vuotta ja se on vanha, vähämetallinen populaatio II:n tähti.
Vuonna 1998 tähdessä havaittiin voimakas soihtupurkaus, mikä osoitti sen olevan muuttuva tähti. Sen tunnus muuttuvien tähtien luettelossa on V2500 Opiuchi.
1900-luvulla hollantilainen tähtitieteilijä Peter van de Kamp arveli löytäneensä vanhoja valokuvauslevyjä tutkimalla Barnardin tähdeltä 1–3 planeettaa. Muut tutkijat eivät tätä tulosta ole kyenneet vahvistamaan ja ollaan yleisesti sitä mieltä, ettei Barnardin tähdeltä ole havaittu planeettaa.
| Tähdet | Eksoplaneetat |
|---|---|
| α Oph, η Oph, ζ Oph, δ Oph, β Oph, κ Oph, ε Oph, θ Oph, ν Oph, 72 Oph, γ Oph, λ Oph, 67 Oph, 70 Oph, 44 Oph, χ Oph, 45 Oph, φ Oph, 36 Oph, σ Oph, ι Oph, ξ Oph, 68 Oph, ω Oph, ψ Oph, 47 Oph, ρ Oph, μ Oph, υ Oph, 20 Oph, 71 Oph, 41 Oph, τ Oph, 51 Oph, 66 Oph, 30 Oph, 74 Oph, 58 Oph, 24 Sco, HD 156681, 36 Oph, ο Oph, 23 Oph, τ Oph, 43 Oph, 37 Oph, 21 Oph, 24 Oph, 73 Oph, 14 Oph, 26 Oph, 12 Oph, 53 Oph, U Oph, ρ Oph, 16 Oph, 19 Oph, V986 Oph, 61 Oph, Y Oph, 29 Oph, 52 Oph, ο Oph, 18 Oph, Barnardin tähti, Wolf 1061, Gl 673, SN 1604 |

