Tau Ceti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tau Ceti
Tau ceti map.png
Bayerin designaatio τ Cet, TAU CET
Flamsteedin designaatio 52 Ceti
HR-designaatio HR 509[1]
HD-designaatio HD 10700[1]
Muut designaatiot Durre Menthor, BD-16°295, GCTP 365.00, GJ 71, LHS 146, LTT 935, LFT 159, SAO 147986, LPM 84, FK5 59, HIP 8102
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 3,5[1] mv
Absoluuttinen kirkkaus 5,68 Mv
Valovoima 0,488 ± 0,010[2] aurinkoa
Spektriluokka G8,5 V[3]
Väri-indeksi B-V 0,72 U-B 0,21
Lämpötila 5344 ± 50[3] K
Massa 0,783 ± 0,012[3] M
Säde 0,793 ± 0,004[3] R
Pyörimisnopeus 34 päivää[2]
Metallipitoisuus -0,55 ± 0,05[3]
Ikä 5,8 Gyr[3]
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Valaskala
Rektaskensio (J2000) 01h 44m 04,08338s[1]
Deklinaatio (J2000) −15° 56′ 14,9262″[1]
Etäisyys 3,65 ± 0,002[3] pc (noin 11,905 valovuotta
Parallaksi 273,96 ± 0,17[1] mas
Säteisnopeus -16,4 ± 0,9[1] km/s
Ominaisliike RA: −1721,05[1] mas/v
dekl.: 854,16[1] mas/v
Näkyy leveysasteiden 75° N
ja 90° S välillä.

Tau Ceti (τ Cet / τ Ceti) on eräs lähimpiä tähtiä. Tämä jonkin verran Aurinkoa muistuttava tähti sijaitsee Valaan tähdistössä. Tähden väri on oranssinkeltainen, ja se on hieman Aurinkoa pienempi, kylmempi ja himmeämpi. Tähti mainitaan monissa science fiction -tarinoissa[4].

Tau Ceti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinko vasemmalla, Tau Ceti oikealla

Tau Ceti on oranssinkeltainen G8,5 V-spektriluokkan kuuluva pääsarjan tähti. Sen etäisyys Maasta on 3,65 parsekia eli noin 11,9 valovuotta. Tähden iäksi on arvioitu 5,8 miljardia vuotta ja se on Aurinkoa metalliköyhempi.[2]

Toisin kuin Aurinko, tähti kuuluu "Linnunradan paksuun kiekkoon", ja sen takia tähden ominaisliike on suuri, 37 m/s. Painovoima Tau Cetin pinnalla on log g 4,4 mikä on lähellä Auringon vastaavaa lukemaa log g=4,44.lähde?

Tau Cetin kerran ionisoituneen kalsiumin, CaII:n H- ja K-viivojen muutoksista mitattu pyörähdysaika on 31-34 vuorokautta. Tyypillisen G8-spektrityypin tähden pyörimisnopeus on 2,5 km/s. Koska Tau Cetin pyörimisnopeus näkösäteen suunnassa on suhteellisen alhainen, joka viittaa siihen että tähti suuntaa napansa melkein meihin päin.lähde?

Pölykiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tau Cetin pölykiekko ulottuu noin 55 AU:n päähän keskustähdestä.[2]

Pitkään on tiedetty, että Tau Ceti säteilee runsaasti kaukoinfrapunaa, joka viittaa kylmään pölyyn tähden ympärillä. Pöly on syntynyt isompien kappaleiden törmäilyistä. Pöly on suunnilleen sillä etäisyydellä, missä on Aurinkokunnan jäisten asteroidien alue eli Kuiperin vyöhyke. Tähdellä on asteroideista ja komeetoista tullutta pölyä ympärillään noin 10 kertaa niin paljon kuin Auringolla, vaikka tähti on hyvin vanha. Syytä tähän ei tiedetä, erään teorian mukaan ulospäin vaeltava planeetta olisi singonnut ulommille radoille suuren määrän komeettamaisia kappaleita. Toisen teorian mukaan monessa tapauksessa, kuten Auringolla, läheltä ohi kulkeva tähti on pyyhkinyt suuren osan, Kuiperin vyöhykkeen komeetoista pois, ja Tau Cetille näin ei käynyt. Tähtien lähiohitukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Useimmat Tau Cetin tapaiset yli 400 miljoonan vuoden ikäiset tähdet ovat käytännössä pölyttömiä. Yksi selitys voisi olla tähden metalliköyhyys, joka planeettakuntien syntyteorioiden mukaan tuottaa komeettapilviä planeettojen sijaan. Alle 10 AU:n päässä tähdestä ei pölyä ole, mikä viittaa planeettoihin tai kiekon hiukkasten keskinäisiin kasaaviin törmäilyihin, tai ehkä pölyn ajautumiseen Poynting-Robertsonin ilmiön kautta keskustähteen. Tietokonemallin mukaan pölykiekko on syntynyt noin 1,2 Maan massaisen komeettapilven sisäisistä törmäilyistä. Pölyä Tau Cetin ympärillä on 20 kertaa vähemmän kuin nuoremman Epsilon Eridanin lähellä.

On arveltukenen mukaan?, että jos tähdellä on runsaasti komeettoja, niiden törmäily häiritsisi elämää jollain Maan tyyppisellä planeetalla. Toisaalta jättiläisplaneetta sopivalla radalla voisi kaapata komeettoja ja suojella Maan tyyppistä planeettaa rajulta pommitukselta. Tähden ympärillä olevan elokelpoinen vyöhykkeen on arvioitu olevan 0,6–0,9 AU:n päässä.lähde?

Planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen perusteella tähdellä arvellaan mahdollisesti olevan kiertolaisinaan viisi kiviplaneettaa. Niiden olemassaoloa ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu. Mahdolliset planeetat havaittiin spektrimittausten tilastollisella analyysillä[2], joissa näkyy planeettojen keskustähteä huojuttava vaikutus. Itse planeetat eivät näy suoraan. Näin on olemassa mahdollisuus, että signaalit ovat muiden kuin tekijöiden kuin planeettojen aiheuttamia[5]. Epäilyttävää on se, että lähimmän planeetan kertoaika on lähellä tähden pyörähdysaikaa[6]. Suurin planeetoista on kuuden Maan massainen. [7]. Elinkelpoiseksi on väitetty planeettaa Tau Ceti e, jonka on Tau Cetistä keskimäärin 0.552 AU päässä ja kiertää keskustähtensä noin 168 päivässä. Planeetta on noin 2,3-6,3 Maan massainen ja tällöin saattaa olla supermaa. Planeetan teoreettinen lämpötila Maan ilmakehää vastaavalla ohuella kaasukehällä on keskimäärin +70C.

Planeetta kiertää kuitenkin Tau Cetiä elinkelpoisena vyöhykkeenä pidetyn etäisyyden sisäpuolella[8]. Tau Ceti e saattaa olla elinkelvottoman kuumana pidettyä Venusta kuumempi, jos sillä on tätä vastaava hiilidioksidikaasukehä.

Oletettu, vahvistamaton Tau Ceti f[9] on teoreettisesti laskien Marsia hieman kylmempi. Se saa keskustähtensä valoa vain 28.5% siitä mitä maa saa Auringosta. Tällöin planeetan pintalämpötila on teoreettisesti laskien -40 C. Niinpä planeetta saattaa olla kokonaan tai melkein kokonaan jäässä. Tau Ceti f saattaa olla Tai Ceti e:tä helpommin elinkelpoinen, jos sillä on paksu hiilidioksidikaasukehä. Planeetan massa ainakin 6,6 Maan massaa.lähde? Sen keskietäisyys Tau Cetistä on 1,35 AU ja kiertoaika noin 642 päivää.[3]

Havaitut, mutta vahvistamattomat planeetat ovat:[2]

Planeetta
(tähdestä lukien)
Massa
(MJ)
Kiertoaika
(d)
Etäisyys
(AU)
Eksentrisyys
(radan soikeus)
b 2,0 ± 0,8 M 13,965 ± 0,02 0,105 ± 0,006 0,16+0,22-0,16
c 3,1 ± 1,40 M 35,362 ± 0,1 0,195 ± 0,01 0,03+0,28-0,03
d 3,60 ± 1,7 M 94,11 ± 0,7 0,374 ± 0,02 0,08+0,26-0,08
e 4,30 ± 2,01 M 168,12 ± 2,0 0,552 ± 0,03 0,05+0,2-0,05
f 6,6 ± 3,50 M 642 ± 30 1,35 ± 0,09 0,03+0,26-0,03

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i LHS 146 -- High proper-motion Star SIMBAD. 31.8.2013. Centre de Données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 31.8.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e f Mikko Tuomi, Hugh R. A. Jones, James S. Jenkins, Chris G. Tinney, R. Paul Butler, Steve S. Vogt, John R. Barnes, Robert A. Wittenmyer, Simon O'Toole, Jonathan Horner, Jeremy Bailey, Brad D. Carter, Duncan J. Wright, Graeme S. Salter, David Pinfield: Signals embedded in the radial velocity noise. Periodic variations in the tau Ceti velocities. Astronomy and Astrophysics, 2012, 551. vsk, s. A79. doi:10.1051/0004-6361/201220509. arXiv:1212.4277 Viitattu 31.8.2013. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Planet tau Cet f The Extrasolar Planets Encyclopaedia. 19.12.2012. Pariisin observatorio. Viitattu 31.8.2013. (englanniksi)
  4. Tau Ceti jumk.de. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
  5. Potentially Habitable Planet Detected Around Nearby Star Space.com 19 December 2012
  6. Tau Ceti: A Tale of Five New Planets? Canada.com : December 26, 2012
  7. Suomalainen tutkija löysi planeetan lähitähden elämänvyöhykkeeltä Ursa.
  8. Nearby Tau Ceti may host two planets suited to life Newscientist 19 December 2012
  9. Two Nearby Habitable Worlds?