Cygnus X-1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee avaruuden kohdetta. Cygnus X-1 on myös Rushin kappale.
Cygnus X-1
Taiteilijan näkemys
Taiteilijan näkemys
Muut designaatiot Cyg X-1[1]
Näennäinen kirkkaus 8,9[1] mv
Tähdistö Joutsen
Epookki J2000[1]
Rektaskensio (J2000) 19h 58m 21,7s[1]
Deklinaatio (J2000) +35° 12' 06"[1]
Etäisyys vv. ~6 070[2] valovuotta

Cygnus X-1 eli Joutsen X-1 (usein lyhennetty muotoon Cyg X-1[1]) on Joutsenen tähdistön suunnalla, noin 6 070 valovuoden päässä[2] sijaitseva voimakas röntgenlähde, jonka uskotaan olevan musta aukko.[3] Se löydettiin 1960-luvulla,[4] ja oli eräs ensimmäisistä löydetyistä mahdollisista mustista aukoista ja on yhä yksi tähtijärjestelmistä, joiden kaikkein luotettavimmin uskotaan sisältävän mustan aukon.[3] Greenwichin kuninkaallisessa observatoriossa työskennelleet Louise Webster ja Paul Murdin tunnistivat Cygnus X-1:n seuralaistähden tavalliseksi superjättiläiseksi vuonna 1971.[5] Cygnus X-1:n massan uskotaan olevan noin 14,8 kertaa auringon massa,[6] mikä on liikaa jopa neutronitähdelle.[6] Tämä tukee olettamusta, että Cygnus X-1 olisi musta aukko.[7]

Cygnus X-1 kuuluu röntgenkaksoistähtijärjestelmään.[3] Sen optinen seuralaistähti, HDE 226868, on sininen jättiläinen,[4] jonka näennäiskirkkaus on 8,9 (nähtävissä hyvillä kiikareilla hyvissä havainto-olosuhteissa), rektaskensio 19h 58m 21,7s ja deklinaatio +35° 12′ 05,68″.[1] Cygnus X-1 kiertää tähteä noin 0,2 AU:n päässä. Cygnus X-1:n ja tähden välille on syntynyt kertymäkiekko.[3]

Tähtijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cygnus X-1 on kaksoistähti, joka sisältää O9-B0 -spektriluokan ylijättiläisen (pintalämpötila 31 000 kelviniä)[4] ja kompaktin kohteen. Ylijättiläisen massa on noin 19,2 auringon massaa.[6] Kompaktin kohteen massa on 14,8 auringon massaa[6] ja koska neutronitähden suurin mahdollinen massa ei voi ylittää kolmea Auringon massaa, sen uskotaan olevan musta aukko.[7][6] Kertymäkiekon sisäosat tuottavat röntgensäteitä, joita muokkaa Comptonin sironta kiekon koronassa ja heijastuminen kiekon pinnasta. Vaihtoehtoisesti röntgensäteet voivat joutua Comptonin sirontaan suihkun perustassa kiekon koronan sijasta. Cygnus X-1 on kirkkain pysyvä röntgensäteiden lähde (E > 20 keV) taivaalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karttunen, Hannu et al.: Tähtitieteen perusteet. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g X-Ray Sources 2012 (pdf) The Astronomical Almanac. 2012. United States Naval Observatory. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  2. a b Suominen, Mikko: Joutsenen musta aukko pyörii yli 800 kierrosta sekunnissa Tähdet ja avaruus. 21.11.2011. Viitattu 9.2.2013.
  3. a b c d Nicolson, Ian ja Moore, Ppatrick: ”8: Mustat aukot”, Tieteen maailma: Maailmankaikkeus, s. 54-55. Suom. Pertti Jotuni ja Jarmo Hakanen. Bonniers Bøger, 1992. ISBN 87-427-0407-3.
  4. a b c Integral's view of Cygnus X-1 10.6.2003. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
  5. Webster, Louise ja Murdin, Paul: Cygnus X-1-a Spectroscopic Binary with a Heavy Companion Nature. 1972. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  6. a b c d e Orosz, Jerome: The Mass of the Black Hole in Cygnus X-1 (pdf) 1.12.2011. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  7. a b Karttunen et al, s. 426

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cygnus X-1.